torstai 29. marraskuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 5 Siivoilu, raivaus & suunnittelu

Ei pitäis kuukletaa. Uskalla rakentaa enää mitään! Kaikki tulee homehtumaan, radon hyökkää keuhkoihini, mikrobit tulee perässä, viikatemies jo virnuilee pirullisesti. Kauheeta pelottelua ja kauhukertomuksia. Varmasti näissä on paljon hyvää pohdittavaa ja ääriesimerkkejä, mutta toisaalta: Meidä talo, siis ite päärakennus, on rakennettu joskus 50-luvulla. Vatupassina on toiminut kossupullo, materiaalit ihan mitä sattuu pula-ajan juttuja, ei rännejä, ei salaojia ja hengissä ollaan. Ei allergioita, ei sisäilmaongelmia, ei mitään. Eli tottakai otan rakennusasiat vakavasti, mutta silti tolkku päässä ja sitä kuuluisaa maalaisjärkeä käyttäen. Katotaan miten käy. No kuiteskin. Tänään ajelin rautakaupan pihaan ja marssin sisään. 150m 2x2, 70m 2x4 ja 15kpl 12mm tuulensuojalevyjä, paketti huopanauloja ja toinen rakennusnauloja, kiitos. Alle tunti ja kuorma-auto kurvasi pihaan. Huomenna pitää sitten käydä hakemassa vielä tolppakenkiä ja bitumihuopaa.



Olis kova hinku päästä jo rakentelemaan, mutta yks paskahomma olis vielä edessä, kaikkien paskahommien äiti. Oikeen norovirusripulimegapaska. Lapioida tuolta rossin pohjasta kaikki eloperäinen aines pois. Ihan sysipaskaa hommaa. Kokeilin jo tänään vähän aikaa. Tuonne alle kun on ollut vuosien saatossa aina kiva heittää kaikkee törkyä pois silmistä. No pääasiassa se nyt oli ihan vaan puuta eri muodoissaan, eli ei nyt kuitenkaan sitä itseään. Ja koska tuo tila on toiminut meillä vuosia myös puuvajana, niin sitä silppua on sitten tippunut sinne alle ihan törkeesti.


Keräilin suurimpia puita ja laudanpätkiä talteen ja sahailin pätkiksi. Pientä silppua lapioin saaviin ja kippasin notskiin. Aaika ällö haju lähtee tommosesta setistä palaessaan. Ja on se kumma, jossei se myyräkuume pian tartu.




Sen lisäksi, että työ oli niin älyttömän mukavaa oli hyvä ystäväni, talvinen pimeys, seuranani. No kyllä sen pimeydenkin kanssa vielä jotenkin pärjäsi, mutta -11 astetta on aika kylmä keli tommoseen hommaan. Ja kyllä sen pimeyden ja pakkasenkin kanssa vielä pärjäsi, kun puki lämpimästi ja sahaili täysikuun valossa, mutta se tuuli! En tajua miten se voikaan olla noin kylmä. Ei auttanut kerrospukeutuminen, ei mikään. Tuuli puri kyllä ihan luihin saakka. No se on semmosta, karu Pohjola. Viikonlopun aikana pääsee sitten hyvin todennäkösesti ihan oikeisiin rakennushommiin. Kuhan sais rungon kasaan ja tuulensuojalevyt paikalleen, niin loppuisi veto. Se olis ameriikkaa se. Loppuis mökötys, tai oikestaan sittenhän olisi vasta hieno ja vähän lämpimämpi paikka mököttää.

tiistai 27. marraskuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 4 purkutyöt tehty

Tänään sain purettua majani loputkin laudat ja parrut. Hyvä näin, sillä  huumori ei olisi enää riittänyt enempään. Tuolla kaaoksen keskellä kun touhaa ja repii vanhaa puuta irti seinästä, purujen tippuessa JOKA PAIKKAAN, niin vähämmästäkin alkaa mököttää.


Pääsin mä muuten jo siihen vaiheeseen, että käytin vasaraa niinkuin vasaraa nyt yleensä käytetään, eli naulaamiseen. Purin muutaman väliseinän pystytolpan ja korvasin ne uusilla. Tai no en nyt ihan kaupan tavaralla, vaan niillä kakkosnelosilla joita olin purkanut muualta ja läpaisseet tarkastukseni. Jätän neljä tolppaa pystyyn kannattelemaan kattoa. Kaksi molemmille puolille. Näihin teen sitten uudet väliseinän pätkät. Alunperin ajattelin tehdä vain toiselle puolelle huonetta, sänky/sohva nurkkaukseen, mutta rakenne nyt vaan tuntuu vaativan tätä, että se kestää.

Joskus oon nähnyt pahempiakin alajuoksuja, mutta en nyt kyllä muista missä...

Löin eka uuden tolpan pystyyn, ennenkö purin vanhan, ettei olisi käynyt vanhanaikaiset.

Siinä ne nyt on uudet tolpat, ou jee.

Ja tuolla missä tuo ghettoblasteri roikkuu, on toisen väliseinänpätkän paikka.


Ja vielä yksi löytökin tuli tehtyä. Talo jossa asumme on ollut joskus aikoinaan (50-70??? -luvulla) kauppa. Kaikki tuntee tän meidän talon tällä kylällä, KAIKKI.  -Niin asutkos sää siinä keltasessa talossa, joka oli ennen kauppa. -Voi kuule, mää oon käynyt siellä monta kertaa, muistan kerrankin kun...

Eli löysin pahvilaatikosta tehdyn purujen vuoraus pahvin, joka oli lähetetty Kauppias Eskolle ja lähettäjänä oli ollut Mäen Makkara OY. Puhelinnumero tuohon fimaan on/oli muuten 1932, jos joku haluaa shoppailla.



Huomisaamu kuluukin sitten tuon kasan parissa. Ei oikein kiinnostaisi. Tai jos totta puhutaan, niin ei yhtään. Toisaalta. Pakkaset rupee taas paukkumaan ja tuossa on ilmaista energiaa. Palaa ja paukkuu iloisesti pannuhuoneessa. Tänään muuten lämpesi saunakin iloisesti noilla jämillä.

Onneksi tuo purkutyö on nyt ohi ja pääsee vihdoinkin rakentelemaan. Paitsi, että pitäis eka siivota tuo kaaos. Siivoiskohan pikkupojat, jos lupaisin 2€ mieheen, tai paistella lettuja illalla? Tuossa samalla kun on purkanut, niin tulee vähän väliä vilkuiltua seinille, kattoon ja lattiaan sillä silmällä. Ei kuitenkaan "sillä silmällä". Vaan silleen, että välillä kaivaa mitan taskustaan ja suunnittelee, ideoi, visio jne. Aion ekana hyödyntää kaiken puretun puutavaran, mikä ei ole joutunut moottorisahan uhriksi ja askarrella niistä mahdollisimman paljon, sillä kun nehän jäävät rakenteiden sisään, niin sinne vaan. Semmosta. Öitä.



lauantai 24. marraskuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 3 testimökötystä, purkua ja siivousta.

Kävinpäs taas riehumassa pari tuntia majalla. Kyl se vaan siitä edistyy pikkuhiljaa ja kiirehän mulla ei ole, kuten olen sanonutkin. Tommonen perus purkaminen on ihan nopeeta hommaa, mutta tuo siivoaminen vie eniten aikaa. Varsinkin naulojen irroittaminen, on muuten ihan älyttömän hidasta. Mut onpahan nyt sitten taas mitä poltella, viitti minnekään kaatopaikallekaan noita kuskata, se nyt olis kaikkein hölmöintä.


Hevostallin seinän jämät.

Nyt rupee näyttämään jo huomattavasti paremmalta. Lakaisin lattiat semmosella lumentyöntimellä. Purut yritin saada talteen mahollisimman hyvin ja hyötykäyttöön, mutta sitten tuli aika paljon kaikkee epämääräistä moskaa, jotka työnsin rossin pohjalle, sielläpähän maatuvat. Pahvit ja kaikenlainen puunsilppu on poltettu pihan tulipaikassa.


Parin tunnin kikkailun jälkeen alkoikin jo näyttämään ihan hyvältä. Huomenna en jouda hommiin, mutta ensi viikolla jatkuu loppu purku ja sitten pääsisikin jo ihan oikeisiin rakennuspuuhiin.


En muista koska olen nauranut viimeksi ääneen ja vedet silmistä valuen. Mutta nyt repesin ihan totaalisesti. Harvemmin sitä tulee myös naurettua itselleen. Testasin millaista tuolla majassa nyt sitten on mököttää ja mamma napsi kuvia. Oli hienoa hommaa. Kunnolla kun mököttää, niin sen jälkeen on kuin uusi ihminen. Velat muuttuu saataviksi ja on taas kevyt hengittää.

Olispa jo kesä, marraskuu on ihan perseestä!

Pitäis tankata auto, laskupino kasvaa, lapset kiukuttelee, tili on kuiva!

Miksen mä osaa soittaa kunnolla kitaraa?!

Kaikki on paskaa!


tiistai 20. marraskuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 2 purua, akuankkapatentteja ja suunnittelua

Pari päivää menee vielä purkaessa ja siivotessa. Enhän mä ole oikestaan purkanutkaan vielä kuin 2-3 puolikasta päivää, kun on pitänyt käydä töissäkin välillä valvomassa ja päivät on menneet nukkuen. No, eihän tässä mitään kiirusta ole. Polte päästä itse rakennusvaiheeseen on vaan kova. Toisaalta hyvä, ettei tule hosuttua ja saa mukavasti kulutettua näitä marraskuun pimeitä ja ankeita päiviä. Yksi tavoite on saada eristettyä maja ennen pakkasia, niin siitä on sitten mukava jatkaa, tai jos ei jatkaa, niin ainakin mököttää lämpimässä.


Vähän aikaa kun kattelin ja muistelin, että minneköhän oon vanhan Ghettoblasterin hukannut, niin löytyihän se, ja Radio Suomi soi... Kuuntelen 90% Radio Suomea. Oon vissiin jo niin vanha. Emmä tiä. Kiva sieltä on aina kuunnella tuoreimmat uutiset ja urheilut. Joskus tulee käännettyä radio Rockin puolelle, mut ei sitäkään kauaa jaksa. Kyl ne jutut hetken naurattaa. Nova on kirosana. En ymmärrä mitenkään, miten ihmeessä se voi olla niin suosittu kanava. En vaan tajua. Semmoset tekopirteät juontajat heittää jotain mukahauskaa läppää ja Mamban Vielä on kesää jäljellä soi. Huh huh.


Tän väliseinän tekijälle pitäisi antaa jokin palkinto. On ainakin kierrätetty. Ei sillä tietty oo mitään väliä mikä ei näy, mut jotain rajaa nyt kuitenkin. Pystytolpiksi on jostain kaivettu jotain sotasaaliita talvi- tai jatkosodasta. Tolppien molemmat päät on ihan lahoja, hiiltyneitä tai jtn. ja niiden kylkeen on sitten lyöty metrin pätkä parempaa puuta tueksi. Puut ovat olleet siis valmiiksi lahoja, eivätkä ole kastuneet rakenteiden sisällä. Tästä kertoo mm. täysin ehjä alajuoksu, jonka alle on muuten vedetty bitumia, hyvä näin.


Tolppien yläosat olivat myös kauhean kuntoisia. Hyvin varmaan tukee tuo huullos tuota poikkihirttä. Tai no, on se ainakin tähän asti kestänyt.


Purun seasta löytyy taas aarre. Palanen sanomalehti Keskisuomalaista. Näyttänyt Kekkonen olleen vallassa silloin, kun joku on purut laittanut paikoilleen.


Pikkupojat iltavuorossa. Rupes taas seinät kaatumaan sisällä päälle, niin lähettiin pariksi tunniksi hommiin. Pojat purkivat lattiaa ja mä napsin kuvia, suunnittelin ja tietysti mökötin alahuuli pitkällään.


Tässä kuvassa näkyy yläpohja, joka on siis eristetty purulla. Tästä pitäisi sitten jatkaa noita yläpohjan runkopuita ja laittaa villa väliin.


Yläpohja. Täällä ne meidän kissit aina nukkuu. Varmasti on mukava paikka köllötellä. Ei oo pojat huutamassa ja kiusaamassa, vaan saa makoilla pehmosissa puruissa ja kuunnella kuinka sade ropisee pellikattoon.


Napsin naulat irti kaikista laudoista, tai en nyt ihan kaikista. Kolmasosa odottaa vielä nurkassa. Parhaimmat säästin ja laitoin jemmaan. Saa sitten hyödyntää vaikka rossipohjassa pitämässä tuulensuojalevyjä paikallaan. Suurimman osan pätkin moottorisahalla. Noilla on sitten lämmitetty pannuhuonessa mökkiä monen päivän ajan.


Vasemmalta oikealle 200mm, 100mm, 150mm

Mallailin vähän tuota lattiaa, että hahmotan paremmin kokonaisuutta. Kaikki ei mennytkään ihan niinkuin ajattelin, sillä sekä tuo väliseinän alajuoksu että rossin toinen pääty rajoittaa vähän vaihtoehtoja. Ajattelin että saan lattiavasat ( vai mitä ne nyt onkaan ) aitan alajuoksuna olevan parrun päälle. Tai saisihan ne, mutta sitten lattia tulisi nousemaan 200mm korkeudelle betonin päälle. 20cm villaa on jo aika paljon varastokäyttöön eikä se taida olla ihan ilmaistakaan. Puran todennäkösesti tuon vanhan alajuoksu pois ja vedän noi vasat sen päälle, jolloin korkeus tulee olemaan 150mm.

Soittelin appiukkoakin kattomaan suunnitelmia ja hain vähän niinkuin varmistusta ajatuksilleni. Kateltiin tuota väliseinää ja arvottiin montako tolppaa siitä uskaltaisi ottaa pois. Päädyimme siihen, että kaksi riittää kannattelmaan yläpohjaa. Eli jos blogiin ei tule vähään aikaan uusia tarinoita, niin laskimme väärin...


Mallailin myös villaa varaston seinään. Eli tuolla laudoituksen alla on siis 100mm purua ja siihen kun koolaa kakkoskakkosilla 50mm villaa, niin eiköhän se riitä. Jos ei riitä, niin sit on kylymä.

Se on muuten jännä juttu miten nälkä kasvaa aina syödessä. Ihan ekana ajattelin, että teen tästä vaan semmosen perus varaston minne saa työnnettyä kaikkea romua ja laitan sängyn nurkkaan. Mutta mutta, nyt olen päänyt siihen että puolet tulee olemaan varastona ja puolesta tulee sitten paikka missä mököttää ja fiilistellä. Mulla on jo selkeä visio millainen teema tähän oleskelutilaan tulee, mutta enpäs kerrokaan sitä vielä. Arvauksia ja kommetteja otetaan toki vastaan =)

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA Osa 1 Myyräkuumetta hakemassa

Piti keksiä jotain järkevää tekemistä talven pimeyteen. Ajattelin aloitella hommat ja itseasiassa alottelinkin jo. Tarkoitus on tehdä vanhasta hevostallista lämmin / puolilämmin varasto ja vierashuone. Koska varasto ja vierashuone ovat sanoina niin tavallisia, niin päätin nimetä projektin Iskän Mökötysmajaksi. Tuolla on sitten hianoo istuskella ja mököttää, kun siltä tuntuu.

Talli tyhjennettynä romuista.
Koska tila ei ollut kovinkaan iso niin päätin heti, että laajennan sitä suosiolla ja puran väliseinän pois. Väliseinän takaa tulee tilaa noin 30-40% lisää. Lisäosa onkin sitten rossipohjalla, kun taas tallin puolella on betonivalu, joten töitä riittää. Tutkailin noita tallin seiniä ja sisältä löytyi kuten oletinkin kymmenkuntasentin paksuinen kerros purua, joten siinä on jo hyvä pohja. Tähän päälle kun koolaa kakkoskakkoset ja lyö väliin 50mm villan, niin eiköhän tuo pysy sähköpatterilla plussan puolella.

Väliseinä.
Väliseinä lähti purkautumaan ihan ok. Lauta kerrallaan ja villat talteen. Joutui muutaman kerran hymyilemään, kun kattelee edellisen puuhapeten jälkeä. Tainnut olla pula-aika myös silloin. Esimerkiksi ylläolevasta kuvasta ei voi kun ihmetellä tuota laudoitusta.


Pikkupojalle mieluisaa puuhaa.


Löytöjä. Pahvilaatikosta tehty tuulensuojalevy.
Purkuhommien parasta antia on aina noi löydöt. Paljon muuta hauskaa siinä ei sitten olekaan, ainakaan mun mielestä, pikkupojat ovatkin sitten toista mieltä.


Tallin yläpohja on eristetty purulla. Sitä löytyy sieltä 10-20cm kerros. No purua sitten tippui joka paikkaan ja paljon. Hengityssuoja olis varmaan ollut kova sana, mutta kun ei nyt sattunut tarttumaan mukaan. Kyllä muuten ottaa kurkkuun tommonen hienojakoinen purupöly jota leijaili pitkin kämppää, ja lisää oli luvassa...

Sähkörasiat ja katkaisijat vois päivitää 2000 luvulle.

En halua edes tietää millaisia johtovirityksiä ja liitoksia löytyy tämän hämähäkin sisältä.

Lisää löytöjä. Onkohan tuossa kirjoitusvirhe, KESKI vai KEKSI?


Joo, purua tosiaan löytyi. Yllättäen kolme runkotolpan väliä oli villoitettu 50mm, 100mm ja lasivillan palasilla ja loput välit olikin sitten eristetty purulla. No, just ja joo. Ei muuta kun purut käsipelissä ämpäreihin ja kiikuttamaan takaisin yläpohjaan.

Tuo yläpohja on muuten meidän kissojen nukkumapaikka. Siellä on varmasti lämmintä ja mukavaa makoilla puruissa. Monesti kun kissit tulevat sisälle, roikkuu puruja vielä hännässä ja hanurissa.


Kaaosteoria.

Kuivina ovat pysyneet.

Ja vielä lisää löytöjä. Klassinen Klubitupakan pahvilaatikko.

Tuossa näkyy vähän tuota laajennusosaa ja lautalattiaa, joka puretaan myös.

Isompaa poikaa harmitti, kun ei päässyt purkamaan, koulussa kun oli, joten illalla sitten valot päälle ja haalarihommiin.
Tämän hetkinen näky on aika lohduton, etenkin jos ei tiedä mitä on tekemässä. Mutta onneksi mä tiedän, tai ainakin luulen niin. Mulla on päässä aika lailla selkeä visio siitä, millainen mökötysmajastani tulee. Myös rakennussuunnitelmat ovat pääpiirteittäin selvillä, mutta ylläreihin ja ongelmiin on varauduttava.

Mökötysmajalla on myös muutama eri käyttötarkoitus. Puolet tai ehkä enemmänkin tilasta tulee varastokäyttöön. Jospa vihdoinkin pääsisi tyhjentämään vähän kämppää kaikesta. Esim. kesä/talvivaatteet, kausiluonteiset tavarat jne. Tuskin tulee ongelmia varaston täyttämisessä.

Yksi osa kämpästä tulee nukkumatilaksi. Tätä tilaa tarvitsen itse, sillä koska valvon työkseni mummojen yöunia ja nukun sitten päivisin. Tällöin ongelma on usein se, että muun perheen pitäisi olla sillä aikaa hyshys. Sanopa se 5 ja 8-vuotiaille. Lisäksi tilassa voisi kalakamut ja muut vierailijat sitten nukkua tarvittaessa. Niin ja tärkein, pääsen itse mököttämään, kun siltä tuntuu =).

Rakennus tulee todennäköisesti etenemään hitaasti. Ei siksi etteikö kiinnostaisi, vaan siksi, että kaikki maksaa ja mullahan ei rahaa ole. Pitää aina tilistä ottaa 50 tai 100 sivuun ja käydä niillä sitten ostelemassa kakkosnelosta, kakkoskakkosta, tuulensuojalevyä, rakennuspaperia, bitumihuopaa, villaa, ruuveja, nauloja jne jne.

Jos mun visio toteutuu, niin tästä tulee muuten komia mesta mököttämiseen.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Kuulumisia

Tullut taas pidempi tauko blogailussa. Ei sillä etteikö mitään olisi tapahtunut, on vaan yksinkertaisesti jäänyt kirjoittelematta.

Nyt on olemassa vaara, että noin kymmenen vuoden perinne katkeaa. Tarkoitan siis 16.11 päättyvää taimenen rauhoitusta. Yleensä odotan sitä päivää enemmän kuin joulupukkia, mutta nyt ei vaan jostain syystä innosta. Tiedä sitten miksi? Yksi syy on ainakin se, että olen semmonen kausi ihminen. Joskus tulee pitkiä taukoja asiassa kuin asiassa ja joskus taas tulee tehtyä jotain asiaa pitkiäkin aikoja pötköön.
Toinen syy on myös se, että olen tuon viikonlopun töissä. En viitsinyt pyytää vapaaksi, sillä perse on auki, kuin tuuman putki.

No mitäs mä oon tässä puuhaillut viimeaikoina?

Vaikka olen pyrkinyt pitämään tämän vapaa-ajan blogini 100% politiikkavapaana vyöhykkeenä, kerrottakoon nyt sen verran, että kuntavaalit veivät aikaani jonninverran. Niin ja tulin myös valituksi kunnan toiseksi suurimmalla äänisaalilla, edellisvaaleissa olin ykkönen. No se siitä.

Olen myös herätellyt vanhan punkrock bändimme henkiin noin 15 vuoden pikku breikin jälkeen. Tähän palaan myöhemmin, kunhan saamme talven mittaan biisejämme purkitettua.

Kodin tulisijat, leivinuuni ja puuhella on myös tuunattu komiaksi. Tästäkin blogailen jossain vaiheessa.

Alottelin myös tekemään "mökötysmajaa", eli tarkoituksenani on tehdä kylmillään olevaan ulkoaittaamme puolilämmintä varastotilaa sekä mökötysmaja, jonne voin mennä murjottamaan jos siltä tuntuu tai vaikkapa maalailemaan uistimia. Purku ja suunnittelutyöt on aloitettu. Tästä tulee useampi blogaus.

Tämmösiä tuli nyt ekana mieleen. Täytyy ryhdistäytyä ja yrittää runoilla tänne päiväkirjaani useammin. Samoin kalastuskipinääkin odottelen ja kaipailen, kuten myös uistinten teko innostusta. Semmosta tälläkertaa.


Kattelin tos yks päivä kuvia viime kesästä. Pysähdyin tämän nähdessäni ja palasin hetkeksi tuohon hetkeen. Tuli valtava ikävä kesään ja kalastukseen. Muistan tuon hetken kuin eilispäivän. Muistan kun ajattelin, että talvella kun on tylsää, kylmä ja pimeetä kuin mörön perseessä, palaan hetkeksi tähän hetkeen...