Ei pitäis kuukletaa. Uskalla rakentaa enää
mitään! Kaikki tulee homehtumaan, radon hyökkää keuhkoihini, mikrobit
tulee perässä, viikatemies jo virnuilee pirullisesti. Kauheeta pelottelua ja kauhukertomuksia. Varmasti näissä on paljon hyvää pohdittavaa ja ääriesimerkkejä, mutta toisaalta: Meidä talo, siis ite päärakennus, on rakennettu joskus 50-luvulla. Vatupassina on toiminut kossupullo, materiaalit ihan mitä sattuu pula-ajan juttuja, ei rännejä, ei salaojia ja hengissä ollaan. Ei allergioita, ei sisäilmaongelmia, ei mitään. Eli tottakai otan rakennusasiat vakavasti, mutta silti tolkku päässä ja sitä kuuluisaa maalaisjärkeä käyttäen. Katotaan miten käy. No kuiteskin. Tänään ajelin rautakaupan pihaan ja marssin sisään. 150m 2x2, 70m 2x4 ja 15kpl 12mm tuulensuojalevyjä, paketti huopanauloja ja toinen rakennusnauloja, kiitos. Alle tunti ja kuorma-auto kurvasi pihaan. Huomenna pitää sitten käydä hakemassa vielä tolppakenkiä ja bitumihuopaa.
Olis kova hinku päästä jo rakentelemaan, mutta yks paskahomma olis vielä edessä, kaikkien paskahommien äiti. Oikeen norovirusripulimegapaska. Lapioida tuolta rossin pohjasta kaikki eloperäinen aines pois. Ihan sysipaskaa hommaa. Kokeilin jo tänään vähän aikaa. Tuonne alle kun on ollut vuosien saatossa aina kiva heittää kaikkee törkyä pois silmistä. No pääasiassa se nyt oli ihan vaan puuta eri muodoissaan, eli ei nyt kuitenkaan sitä itseään. Ja koska tuo tila on toiminut meillä vuosia myös puuvajana, niin sitä silppua on sitten tippunut sinne alle ihan törkeesti.
Keräilin suurimpia puita ja laudanpätkiä talteen ja sahailin pätkiksi. Pientä silppua lapioin saaviin ja kippasin notskiin. Aaika ällö haju lähtee tommosesta setistä palaessaan. Ja on se kumma, jossei se myyräkuume pian tartu.
Sen lisäksi, että työ oli niin älyttömän mukavaa oli hyvä ystäväni, talvinen pimeys, seuranani. No kyllä sen pimeydenkin kanssa vielä jotenkin pärjäsi, mutta -11 astetta on aika kylmä keli tommoseen hommaan. Ja kyllä sen pimeyden ja pakkasenkin kanssa vielä pärjäsi, kun puki lämpimästi ja sahaili täysikuun valossa, mutta se tuuli! En tajua miten se voikaan olla noin kylmä. Ei auttanut kerrospukeutuminen, ei mikään. Tuuli puri kyllä ihan luihin saakka. No se on semmosta, karu Pohjola. Viikonlopun aikana pääsee sitten hyvin todennäkösesti ihan oikeisiin rakennushommiin. Kuhan sais rungon kasaan ja tuulensuojalevyt paikalleen, niin loppuisi veto. Se olis ameriikkaa se. Loppuis mökötys, tai oikestaan sittenhän olisi vasta hieno ja vähän lämpimämpi paikka mököttää.
