ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 16 Lattia hahmottumassa

Mammalla oli tänään vapaapäivä, joten ei liene vaikeaa arvata minne karkasin. Ei siksi, että emäntä olisi niin pirttihirmu, vaan koska sain käyttää melkein koko päivän rakenteluun. Eilen suunnittelin myös ihan vakavissani, että pitäisiköhän kaivaa kalavehkeet esiin ja käydä koskella, todella todella pitkästä aikaa. Möksis voitti tällä(kin) kertaa. Aloittelin päivän eristämällä loppuun kesken jääneen lattiarunkovilloituksen. Siivoilinkin taas. Oli pakko.

Toisestakin suunnasta kuva. Tuo ovi on siis kämpän ainut ovi.

Tämän jälkeen aloin hahmottelemaan vaaka- tai poikittaiskoolausta, ihan miten vaan. Sovitaan vaikka vaaka. Jossain asioissa oon kyllä niin huono, ettei mitää rajaa. Muutamia esimerkkejä. Peräkärryn kanssa peruuttamisessa, rumpujen soittamisessa ja kaikenlaisessa geometrisessa hahmottamisessa, kuten nytkin. Muutaman kerran kun laulattaa Makitaa puolen metrin ruuvien kanssa ja huomaakin, että kaikki on päin persettä, niin jippii ja jee. Niitä kun ruuvaili auki, niin kylläpä oli taas hauskaa. Aika moni asia pitää kyllä tehä vaikeimman kautta ennekö oppii. Niin raksahommissa kuin muutenkin. Ai niin. Nythän mä muistinkin. Mähän rakennan mökötysmajaa. Tämähän on just oikea paikka noille elämyksille! Tarpeeksi kauan kun haki ja kokeili, niin kyllä se oikea jako sieltä löytyi. Suurimman ongelman aiheutti jälleen kerran "vanhat pohjat." Se on AINA sama juttu, kun rintamamiestalon tai jonkun muun vastaavan kanssa touhaa. Kun ei saa mistään kiinni. Tarkoitan siis, kun ei ole suoraa seinää, lattiaa, ei mitään, mistä saisi jonkun, minkä mukaan alkaisi jatkamaan.

No ny o suorassa, linjassa ja jako oikea. Kai?

Tämän jälkeen Sitruunan keula taas kohti rautakauppaa. Onneksi matkaa ei ole edes viittä kilometriä. Ystävällisesti olisivat lainanneet peräkärryäkin, mutta mitäs mä just tossa ylempänä kirjoitin...
Sitruunasta penkit nurin ja lasti kyytiin, täs mitää kärryä tartte. Hyvin mahtui kaksi kappaletta 2400mm x 600mm lastulevyä ja kolme paalia villaa tilaihmesitruunan kyytiin. Olis mahtunut enemmänkin, mutta tämä riitti. Huomenna sitten lisää.  

Joo-o, hyvin näin oikeastakin klasista. Eikä se täällä maalla ole niin justiinsa.

Ja eikun hommiin vaan.

Villoja vailla. No joo joo, nostelin mä noi painuneet villat tohon yläreunaan, ennenkö laitoin vaakavillat.

Vaakavilloitus kävikin joutuisasti kun oli millilleen sopivat koloset. Ei tarvinnut puukkoa näyttää juurikaan. Tuli kyllä just sen näkönen ku pitikin. Tuli oikein hyvä miäli, vaikkei sais. Pitäisi vaan pitää suupieleä alaspäin ja leukaa tiukasti rinnassa, sillä ei täs edelleenkään mitään HopLopia tehä.

Sitten pitikin kokeilla, että miten ne lattialevyt tuonne oikein istuu. Oli se poijjaat hiano tunne. Aivan mahtava. Tuolla kun on tasapainoillut ja kikkaillut lattiavasojen ja laudanpätkien päällä. Vähän kuin olisi ollut kuukauden merellä ja astunut maihin. Tuossa sitä tulikin istuskeltua ja mm. tutustuttua kunnanvaltuuston tuoreeseen esityslistaan, jonka posti tänään toi. Tuo valkonen kirjekuori tuossa vasaran ja akkuporakoneen vieressä ;)

Huomenna onkin sitten edessä homma, jolla voin pilata koko paskan. HERRA HÖYRYNSULKU. Oon miettinyt tätä tosi paljon ja tullut tulokseen, että matkaan tarvitaan sekä taitoa & onnea, etenkin onnea. Koska Suomen huippuinsinööritkin saavat koulut ja muutkin rakennukset homeeseen, niin ei auta kuin luottaa vaistoonsa ja toivoa parasta.  Päädyin sitten kompromissiin ja ostin höyrynsulkupaperin, jossa on muovia. Saas nähä miten käy. Ongelmana on vieläpä se, etten voi laittaa paperia koko kämppään, sillä puolethan on jo valmiiksi eristetty purulla ja siellä rakenteissa on vaikka mitä sulkua.

Ja vielä yksi juttu. Koska toivon mukaan saan huomenna höyrynsulu osittain vedetyksi ja lattiaa editymään, niin päätin että vietän huomenna Mökötysmajani avajaisia. Kutsun sinne vain itseni. Ajattelin juhlan kunniaksi syödä alasti rapuja ihan oikean lattian päälle. Nakupellenä rapujen syöntihän lattian valmistuessa on wanha ruotsalainen perinne, jonka juuret johtavat aina 1600- luvulle. Kaikkihan tietävät, että Kaarle IX, perusti Mustasaaren kaupungin 2.lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Mutta poijjaat grillillä kertoivat eilen, että samassa yhteydessä Kaarle toi Ruotsista mukanaan myös nakupetterinä rapujen syönti lattian valmistuessa-kulttuurin tänne karuun jääkarhujen maahan. Tätä kuninkaallista traditiota on juhlava jatkaa.

Ihan törkeen hyvä Kanasalaatti

Kyselin tuolla veispuukissa eilen, notta mitäköhän uutta sitä keksisi tehdä kanankoivista. Yleensä oon vaan heittänyt sitruunapippuria päälle ja uuniin. Tykkään ihan hirveesti ruuanlaitosta ja kaikenlaisesta kokeiluista, mutta kanankoipien kanssa en ole kyl keksinyt mitään ihmeempää. Otin sitten vähän kavereiden vinkeistä ideoita, etenkin tuo pannulla esipaistaminen / ruskistaminen oli uutta kanankoivissa.

Paistelin koivet eilen ja tänään sitten aloin suunnittelemaan ja soveltamaan. Kana on vain yksi pikkuinen osanen tätä settiä, mutta kuiteskin. Oli aikalailla työläs valmistaa, mutta makuelämys kyllä palkitsi. Ihan järjettömän hyvää! Huomattavasti helpompi olisi ollut tehdä salaatti fileesuikaleista, mutta tällä kertaa näin.

Kylmä kanasalaatti

- Paistinpannu kuumaksi ja loraus kylmäpuristettua ruokaöljyä. Pari minuuttia per puoli.
- Kanat uunivuokaan. Mausteeksi reilusti curryä ja sitruunapippuria. 30min 200´ + 60min 150`
- Keitä kymmenkunta (mielellään kiinteälaatuista) perunaa ja jäähdytä ne. Voi tietty käyttää esimerkiksi eilisiä jämiäkin, kuten myös kanat voivat olla esim. fileesuikaleita.
- Keitä 6kpl kananmunia. Säikäytä ne, esim. huutamalla että: Teidän äitimuori ja anoppi on just uunissa!!!, tai sitten ihan vaan normaalisti kylmässä vedessä. Pilko mulukut neljään- kuuteen osaan.
- Irroita lihat. Lämpimästä lähtee luonnollisestikin helpommin. Itse valitsin vaikeamman tien. Paista/kuullota lihoja kuumalla pannulla reilussa lorauksessa kylmäpuristettua öljyä, niin että saavat kunnolla färiä.
- Pilko perunat parin sokerinpalan kokoisiksi.
- Pilko kokonainen kurkku, paprika ja punasipuli pieneksi silpuksi.
- Laita kaikki ainekset kulhoon ja sekoita sekaan kaksi purkkia kermaviiliä sekä erittäin reilusti valkoviinietikkaa.  Tämä valkoviinietikka on oikeastaan koko salaatin ratkaisevin tekijä. Se antaa salaatille mukavasti kirpeyttä ja raikkautta.
- Sit se olis niinkuin siinä. Kai sen koko pläjäyksen voisi laittaa jääkaappiin vetäytymään, ennen tarjoilua, jos haluaa.
- Syö ja nauti.

Kuva nyt ei ole kyllä edukseen. Oli niin näläkä ja kiirus syömään, ettei joutanut räpsiä parempaa.

Tarvikkeet:
-6kpl kanankoipia
-6 kananmunaa
-2 prk kermaviiliä
-n.0,5dl valkoviinietikkaa
-1 kurkku
-1 paprika
-1 punasipuli
-kylmäpuristettua oliiviöljyä paistamiseen.

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 15 Hommat etenee, lämmöt nousee

Vuosi vaihtui, mutta samat hommat jatkuvat. Erona vaan edellisvuoteen on se, että nyt tarkenee mököttää! Tänään oli aamupäivällä kaikenlaista pakollista touhua, joten siirtyminen möksälandiaan tapahtui vasta pimeän tullen, joten kovin paljoa ei kerinnyt touhata, mutta jälki oli sitäkin mukavampaa.

Kaivelin toisesta varastosta vanhan romuimurin ja imuroin koko kämpän puruista ja muusta moskasta. Oli muuten kova homma, kun imuri oli jatkuvasti tukossa, kun putkeen eksyi isompia villan, puun tai urtsin palasia. Mutta kyllä tuolla on nyt hianoo ollamöllöttää.

Saatuani imuroitua ekan kulmauksen vedin uretaanit tuonne betonin ja seinän väliseen koloseen. Ihme ja kumma, niin sieltä ei juurikaan vetoa edes tullut, mutta onpahan nyt sitten sekin tukittu kuitenkin. Tämän jälkeen pääsivät kaikki 50mm hukkapalat joita olin säästellyt purkutöistä, hyötykäyttöön. Koska jouduin nostattamaan lattiavasoja 5cm irti laatasta, niin tuonnehan nuo viiskymppiset kävivät kuin isä äitin selekähän.

Aikamoista palapeliähän tuo on, mutta väliäkö sillä. On mulla vielä kaksi korkkaamatonta 50mm paalia tuossa odottelemassa huomista.

Viiskymppisten päälle asensin sitten "varsinaiset villat" eli 100mm Parocit koolinkiväleihin. Mukavaa vaan laittaa suoraan paketista leikkelemättä, kun jako on suurimmassa osassa 600. Kaikkia välejä en kuitenkaan saanut just tuohon optimimittaan, wanhoille pohjille kun edelleenkin nikkaroin. Niin ja tuon päällehän tulee vielä vaakakoolaus + 50m villaa. Luulis tarkenevan?! Oommää kyl joskus ennenkin luullut vaikka mitä ja huomannut olevani väärässä, mutten kyllä yhtään muista koska.

Samalla kun siivoilin, niin heitin yhteen nurkkaan kaikki vähänkin järkevämmän kokoiset palaset. On sitten paikkoofärkkiä.

Pävän iloisin näkymä oli kuitenkin tää alla oleva kuva! +14 astetta Celsiusta! Oli se Ameriikka se. Piti oikein kääntää patterista lämmöt puoliteholle, kun selekä kastui. Oli kiva duunailla, kun sai olla ilman takkia ja pipoa. Lämpöjä nosti varmasti tunnin-puolentoista imurointi tuolla paskalla imurilla, joka puhalsi melko lämmintä =) Itse kyhätty HEPA-hiukkassuojatin nostatti imurin lämpöjä sen verran, että se sammuili välillä, kun joku ylikuumenemis-suoja laukesi. Sitten vaan johto irti seinästä vartiksi ja radion töpseli tilalle, niin sai kuunnella Radio Suomea odottelun ajan. Tuo HEPA suodatin on muuten Biltemasta ostettu, käytetty autonpesusieni =) Raikas tuoksu ja puhdas koti samalla kertaa. Ajattelin hakea sille patenttia. Huomenna tarkoitus on jatkaa villoitushommia heti aamusta.

Uudenvuodenlupaus

Lupaan kautta kiven ja kannon: Etten vuonna 2013 hiihdä alasti vesisuksilla norjaisen supikoiranaaraan nännipihalla, kuunnellen samalla Frontside Ollieta c-kasetilta korvalappusteroista, kuin korkeintaan kerran tai pari.

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 14 Naisilta pääsy kielletty!

Oon kikkaillut tuolla varastonpuolella vaikka mitenpäin. Tasapainoillut moottorisahan kanssa tikapuilla. Kantanut puutavaraa, tuulensuojalevyjä, villoja, työkaluja jne. ja 98% kaikesta ajasta ole ollut tuolla yksin Radio Suomen kanssa. Pikkupojat ovat joskus käyneet ja ajaneet toisiaan takaa ja leikkineet, touhanneet ja vaikka mitä. No, emäntä on käynyt moikkaamassa minua yhteensä ehkäpä noin 5-10 min ajan. Tuo 10min taitaa olla jo liioittelua. Tänään mamma sitten tuli pitkästä aikaa käymään ja kävi peloista pahin. Rouva sitten otti astui lattian läpi, niin että rytinä vaan kävi. Onneksi selvisi ihan ruhjevammoilla, luut säilyivät ehjinä. Huomenna saattaa olla paikat hellinä. Komea mustelma tulee ainakin reiteen ja käsi on aika häjyyn näkönen. Irronneen tuulensuojalevynpalasen sain liimailtua takaisin urtsin avulla, ainakin väliaikaisesti. Täytyy varmaan vielä varmistaa ja laittaa uusi levy päälle.

On toi hidasta hommaa. Todella hidasta. Mutta väliäkö sillä, kun ei ole kiire minnekään. Duunailin tänään noin klo 11-19 ja sain valmiiksi ainoastaan molemmat päätyseinät. Noi päädyt olivatkin ihan hirveitä tehdä.  Kauheeta kikkailua ja säätämistä.

Älkää kysykö mikä ihme tuo yksi poikittaistuki on =). Mutta loppujen lopuksi, se nyt on ihan sama miltä tässä vaiheessa näyttää. Päälle tulee vielä vaakakoolaus ja pintamateriaalit, niin se siitä.

 Ja sitten toisen päädyn kimppuun. Sen rakentelu ja eristäminen sujuikin jo huomattavasti helpommin.

Vaikka tämä olikin helpompi pääty, jouduin silti kikkailemaan etenkin villan kanssa. Joku olisi varmaan tehnyt hommat helpomminkin tai toisella tavalla, mutta minä tein omallani ja uskon että siitä tuli ihan riittävän hyvä.

Aina ohi kulkiessani vilkaisin lämpömittaria. Uusi ennätyskin tuli. +4,5 astetta, ulkolämpötilan ollessa tasan -10. Vähän rupee jännittämään, että miten tuo möksälä rupee lämpenemään. Tällä hetkellä eristämättä on vielä 1/3 rossista ja 100% betonilattiasta. Vähän vaikee selittää, mutta kuiteskin. Toivon ja oletan, että maja lämpiää kahella patterilla +15 asteeseen helposti, kunhan eristeet ovat paikoillaan. Tarkoitus onkin pitää tila +10-15 asteessa ja tarvittaessa korkeammallakin, etenkin oleskelupuoli.

Oleskelupuolelle pitäisi kyllä tehdä suursiivous. Taitaan vaan mennä vuodelle 2013, sillä sen puolen lattia olisi seuraava homma. Eka pitäisi käydä vaan pari yötä oikeissakin töissä ja hankkia silmävammoja raketteja ampumalla.

Saunaan lisää Ledejä ym.

Joulu on sitten takanapäin ja hyvä niin. Joulumme oli ihan perinteinen ja kaikinpuolin onnistunut. Sen verran piti kikkailla, että mäkin kirjotin pukille. Toivoin panssarivaunua. Vein kirjeen rappusille ja aamulla se oli kadonnut. Arvuuteltiin ja kuulosteltiin pitkin aattoa, että joko kuuluu Dieselin hurinaa ja minneköhän sen tankin saa sitten parkkiin jne.

No viimeisestä paketista se sitten löytyi. Shermanni. Radio-ohjattava kaunokainen. Oli jätkät vähän ihmeissään. Ne ei oikein tienneet mitä sanoa. Iskä sitten sai panssarivaunun. Komiasti liikkuu eteen ja taakse ja torniakin voi käännellä sekä putkea nostaa ja laskea. Harmi vaan, ettei pysty ampumaan. Olis hieno laittaa muoviset sakemannit asemiin ja tulittaa niitä oikein huolella =)

 

No, se Joulusta. Rupes jotenkin tuntumaan jo siltä, että kaipasi jotain muutakin touhattavaa. Möksikseen en vielä jaksanut mennä jatkamaan eristystä, mutta jotain oli pakko tehä. Päätin mennä ottamaan rikki mennet kiuasledit pois ja asentamaan uudet. Kiuasledit kestivät noin 100 saunomiskertaa. Aika huonosti, ottaen huomioon, että ne olivat asianmukaiset kiukaan yläpuolelle juurikin tarkoitetut. Niissä oli jotkut lasit ja tiivisteet, joiden olisi vissiin pitänyt suojata kuumuudelta.

Laskin aikani kuluksi myös viivat jotka olen vetänyt merkiksi joka saunomiskerralla. Joulupäivänä saunamme lämpeni 213 kerran. Laskemisen aloitin 20.5.2011 Klik

Koska en saanut kikkailtua noita lasisuojia tavallisten Ledien suojaksi, niin päätin että antaa olla sitten, mutta laitetaan siitä hyvästä lisää ledejä toiseen kohtaan.

Irroitin koristelistana toimineen heinäseipäänpuolikaan ja porasin siihen reiät tasaisin välein. Yhteensä uusia ledejä tuli 6kpl.

Kutistesukkaa kynttilänliekin avulla suojaamaan liitosta.

Virallistakin virallisemmat roudarinteippipatentit. Einesieltämihinkäännäy.

Semmonen valopötkö siitä sitten tuli. Samanlainenhan, mutta puolet pidempi, löytyy myös toiselta seinältä, eli ylälauteen yläpuolelta.

En ole muistanut (kai?) laittaa kuvia, kun fixailin noita heinäseiväskaiteitakin. Yhtään en kyllä muista milloin nuo nikkaroin. Lisäsin muutamat poikkipuut ihan turvallisuuden vuoksi. Nuo on olleet ihan hyvät ja kivat, mutta jos joskus vielä innostun, niin vähän pitäisi jotain duunailla, sillä tulen sytyttäminen ja puiden lisääminen on vähän hankalaa. Samalla tein tommosen erillisen penkin haapatukin pätkästä, joka näkyy pikkusen tuossa alla.

Sain samalla säädettyä lasiovenkin kohdalleen. Eihän siihen mennytkään kuin puolitoistavuotta. Kuusiokoloavaimilla piti vaan ruuvailla, että sai oven silleen, että se osuu pehmeästi tiivisteeseen, eikä kolise rumasti karmia vasten. Huomenna voisi käydä fiilistelemässä illalla saunomassa 214. kerran, kun on ensin palellut päivän mökötysmajassa.

Satumainen talvinen auringonnousu.

Heräsin eilen aamulla, siis 18.12.2012 joskus ennen kahdeksaa ja nostelin alakerran ikkunaverhot ylös. Ihmettelin, että mitä ihmettä tuolla ulkona oikein tapahtuu, kunnes tajusin, että aurinkohan se sieltä yrittää nousta. Näky oli jotenkin taianomainen ja täysin uskomaton, satumainen. Kuin revontulet olisivat nousseet auringon sijaan. Pakkasta oli -19 astetta ja taivas täysin pilvetön. Todennäkösesti elämäni hienoin talvinen auringonnousu! Kuvat on räpsitty ihan puhelimen kameralla olkkarin ikkunan läpi.