Kalastusta, nikkarointia, luontoa, rintamamiestaloelämää, kokkailua & fiilistelyä
maanantai 31. joulukuuta 2012
Uudenvuodenlupaus
Lupaan kautta kiven ja kannon: Etten vuonna 2013 hiihdä alasti vesisuksilla norjaisen supikoiranaaraan nännipihalla, kuunnellen samalla Frontside Ollieta c-kasetilta korvalappusteroista, kuin korkeintaan kerran tai pari.
perjantai 28. joulukuuta 2012
ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 14 Naisilta pääsy kielletty!
Oon kikkaillut tuolla varastonpuolella vaikka mitenpäin. Tasapainoillut moottorisahan kanssa tikapuilla. Kantanut puutavaraa, tuulensuojalevyjä, villoja, työkaluja jne. ja 98% kaikesta ajasta ole ollut tuolla yksin Radio Suomen kanssa. Pikkupojat ovat joskus käyneet ja ajaneet toisiaan takaa ja leikkineet, touhanneet ja vaikka mitä. No, emäntä on käynyt moikkaamassa minua yhteensä ehkäpä noin 5-10 min ajan. Tuo 10min taitaa olla jo liioittelua. Tänään mamma sitten tuli pitkästä aikaa käymään ja kävi peloista pahin. Rouva sitten otti astui lattian läpi, niin että rytinä vaan kävi. Onneksi selvisi ihan ruhjevammoilla, luut säilyivät ehjinä. Huomenna saattaa olla paikat hellinä. Komea mustelma tulee ainakin reiteen ja käsi on aika häjyyn näkönen. Irronneen tuulensuojalevynpalasen sain liimailtua takaisin urtsin avulla, ainakin väliaikaisesti. Täytyy varmaan vielä varmistaa ja laittaa uusi levy päälle.
On toi hidasta hommaa. Todella hidasta. Mutta väliäkö sillä, kun ei ole kiire minnekään. Duunailin tänään noin klo 11-19 ja sain valmiiksi ainoastaan molemmat päätyseinät. Noi päädyt olivatkin ihan hirveitä tehdä. Kauheeta kikkailua ja säätämistä.
Älkää kysykö mikä ihme tuo yksi poikittaistuki on =). Mutta loppujen lopuksi, se nyt on ihan sama miltä tässä vaiheessa näyttää. Päälle tulee vielä vaakakoolaus ja pintamateriaalit, niin se siitä.
Ja sitten toisen päädyn kimppuun. Sen rakentelu ja eristäminen sujuikin jo huomattavasti helpommin.
Vaikka tämä olikin helpompi pääty, jouduin silti kikkailemaan etenkin villan kanssa. Joku olisi varmaan tehnyt hommat helpomminkin tai toisella tavalla, mutta minä tein omallani ja uskon että siitä tuli ihan riittävän hyvä.
Aina ohi kulkiessani vilkaisin lämpömittaria. Uusi ennätyskin tuli. +4,5 astetta, ulkolämpötilan ollessa tasan -10. Vähän rupee jännittämään, että miten tuo möksälä rupee lämpenemään. Tällä hetkellä eristämättä on vielä 1/3 rossista ja 100% betonilattiasta. Vähän vaikee selittää, mutta kuiteskin. Toivon ja oletan, että maja lämpiää kahella patterilla +15 asteeseen helposti, kunhan eristeet ovat paikoillaan. Tarkoitus onkin pitää tila +10-15 asteessa ja tarvittaessa korkeammallakin, etenkin oleskelupuoli.
Oleskelupuolelle pitäisi kyllä tehdä suursiivous. Taitaan vaan mennä vuodelle 2013, sillä sen puolen lattia olisi seuraava homma. Eka pitäisi käydä vaan pari yötä oikeissakin töissä ja hankkia silmävammoja raketteja ampumalla.
On toi hidasta hommaa. Todella hidasta. Mutta väliäkö sillä, kun ei ole kiire minnekään. Duunailin tänään noin klo 11-19 ja sain valmiiksi ainoastaan molemmat päätyseinät. Noi päädyt olivatkin ihan hirveitä tehdä. Kauheeta kikkailua ja säätämistä.
Älkää kysykö mikä ihme tuo yksi poikittaistuki on =). Mutta loppujen lopuksi, se nyt on ihan sama miltä tässä vaiheessa näyttää. Päälle tulee vielä vaakakoolaus ja pintamateriaalit, niin se siitä.
Ja sitten toisen päädyn kimppuun. Sen rakentelu ja eristäminen sujuikin jo huomattavasti helpommin.
Vaikka tämä olikin helpompi pääty, jouduin silti kikkailemaan etenkin villan kanssa. Joku olisi varmaan tehnyt hommat helpomminkin tai toisella tavalla, mutta minä tein omallani ja uskon että siitä tuli ihan riittävän hyvä.
Aina ohi kulkiessani vilkaisin lämpömittaria. Uusi ennätyskin tuli. +4,5 astetta, ulkolämpötilan ollessa tasan -10. Vähän rupee jännittämään, että miten tuo möksälä rupee lämpenemään. Tällä hetkellä eristämättä on vielä 1/3 rossista ja 100% betonilattiasta. Vähän vaikee selittää, mutta kuiteskin. Toivon ja oletan, että maja lämpiää kahella patterilla +15 asteeseen helposti, kunhan eristeet ovat paikoillaan. Tarkoitus onkin pitää tila +10-15 asteessa ja tarvittaessa korkeammallakin, etenkin oleskelupuoli.
Oleskelupuolelle pitäisi kyllä tehdä suursiivous. Taitaan vaan mennä vuodelle 2013, sillä sen puolen lattia olisi seuraava homma. Eka pitäisi käydä vaan pari yötä oikeissakin töissä ja hankkia silmävammoja raketteja ampumalla.
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Saunaan lisää Ledejä ym.
Joulu on sitten takanapäin ja hyvä niin. Joulumme oli ihan perinteinen ja kaikinpuolin onnistunut. Sen verran piti kikkailla, että mäkin kirjotin pukille. Toivoin panssarivaunua. Vein kirjeen rappusille ja aamulla se oli kadonnut. Arvuuteltiin ja kuulosteltiin pitkin aattoa, että joko kuuluu Dieselin hurinaa ja minneköhän sen tankin saa sitten parkkiin jne.
No viimeisestä paketista se sitten löytyi. Shermanni. Radio-ohjattava kaunokainen. Oli jätkät vähän ihmeissään. Ne ei oikein tienneet mitä sanoa. Iskä sitten sai panssarivaunun. Komiasti liikkuu eteen ja taakse ja torniakin voi käännellä sekä putkea nostaa ja laskea. Harmi vaan, ettei pysty ampumaan. Olis hieno laittaa muoviset sakemannit asemiin ja tulittaa niitä oikein huolella =)
No, se Joulusta. Rupes jotenkin tuntumaan jo siltä, että kaipasi jotain muutakin touhattavaa. Möksikseen en vielä jaksanut mennä jatkamaan eristystä, mutta jotain oli pakko tehä. Päätin mennä ottamaan rikki mennet kiuasledit pois ja asentamaan uudet. Kiuasledit kestivät noin 100 saunomiskertaa. Aika huonosti, ottaen huomioon, että ne olivat asianmukaiset kiukaan yläpuolelle juurikin tarkoitetut. Niissä oli jotkut lasit ja tiivisteet, joiden olisi vissiin pitänyt suojata kuumuudelta.
Laskin aikani kuluksi myös viivat jotka olen vetänyt merkiksi joka saunomiskerralla. Joulupäivänä saunamme lämpeni 213 kerran. Laskemisen aloitin 20.5.2011 Klik
Koska en saanut kikkailtua noita lasisuojia tavallisten Ledien suojaksi, niin päätin että antaa olla sitten, mutta laitetaan siitä hyvästä lisää ledejä toiseen kohtaan.
Irroitin koristelistana toimineen heinäseipäänpuolikaan ja porasin siihen reiät tasaisin välein. Yhteensä uusia ledejä tuli 6kpl.
Semmonen valopötkö siitä sitten tuli. Samanlainenhan, mutta puolet pidempi, löytyy myös toiselta seinältä, eli ylälauteen yläpuolelta.
En ole muistanut (kai?) laittaa kuvia, kun fixailin noita heinäseiväskaiteitakin. Yhtään en kyllä muista milloin nuo nikkaroin. Lisäsin muutamat poikkipuut ihan turvallisuuden vuoksi. Nuo on olleet ihan hyvät ja kivat, mutta jos joskus vielä innostun, niin vähän pitäisi jotain duunailla, sillä tulen sytyttäminen ja puiden lisääminen on vähän hankalaa. Samalla tein tommosen erillisen penkin haapatukin pätkästä, joka näkyy pikkusen tuossa alla.
Sain samalla säädettyä lasiovenkin kohdalleen. Eihän siihen mennytkään kuin puolitoistavuotta. Kuusiokoloavaimilla piti vaan ruuvailla, että sai oven silleen, että se osuu pehmeästi tiivisteeseen, eikä kolise rumasti karmia vasten. Huomenna voisi käydä fiilistelemässä illalla saunomassa 214. kerran, kun on ensin palellut päivän mökötysmajassa.
No viimeisestä paketista se sitten löytyi. Shermanni. Radio-ohjattava kaunokainen. Oli jätkät vähän ihmeissään. Ne ei oikein tienneet mitä sanoa. Iskä sitten sai panssarivaunun. Komiasti liikkuu eteen ja taakse ja torniakin voi käännellä sekä putkea nostaa ja laskea. Harmi vaan, ettei pysty ampumaan. Olis hieno laittaa muoviset sakemannit asemiin ja tulittaa niitä oikein huolella =)
No, se Joulusta. Rupes jotenkin tuntumaan jo siltä, että kaipasi jotain muutakin touhattavaa. Möksikseen en vielä jaksanut mennä jatkamaan eristystä, mutta jotain oli pakko tehä. Päätin mennä ottamaan rikki mennet kiuasledit pois ja asentamaan uudet. Kiuasledit kestivät noin 100 saunomiskertaa. Aika huonosti, ottaen huomioon, että ne olivat asianmukaiset kiukaan yläpuolelle juurikin tarkoitetut. Niissä oli jotkut lasit ja tiivisteet, joiden olisi vissiin pitänyt suojata kuumuudelta.
Laskin aikani kuluksi myös viivat jotka olen vetänyt merkiksi joka saunomiskerralla. Joulupäivänä saunamme lämpeni 213 kerran. Laskemisen aloitin 20.5.2011 Klik
Koska en saanut kikkailtua noita lasisuojia tavallisten Ledien suojaksi, niin päätin että antaa olla sitten, mutta laitetaan siitä hyvästä lisää ledejä toiseen kohtaan.
Irroitin koristelistana toimineen heinäseipäänpuolikaan ja porasin siihen reiät tasaisin välein. Yhteensä uusia ledejä tuli 6kpl.
Kutistesukkaa kynttilänliekin avulla suojaamaan liitosta. |
Virallistakin virallisemmat roudarinteippipatentit. Einesieltämihinkäännäy. |
En ole muistanut (kai?) laittaa kuvia, kun fixailin noita heinäseiväskaiteitakin. Yhtään en kyllä muista milloin nuo nikkaroin. Lisäsin muutamat poikkipuut ihan turvallisuuden vuoksi. Nuo on olleet ihan hyvät ja kivat, mutta jos joskus vielä innostun, niin vähän pitäisi jotain duunailla, sillä tulen sytyttäminen ja puiden lisääminen on vähän hankalaa. Samalla tein tommosen erillisen penkin haapatukin pätkästä, joka näkyy pikkusen tuossa alla.
Sain samalla säädettyä lasiovenkin kohdalleen. Eihän siihen mennytkään kuin puolitoistavuotta. Kuusiokoloavaimilla piti vaan ruuvailla, että sai oven silleen, että se osuu pehmeästi tiivisteeseen, eikä kolise rumasti karmia vasten. Huomenna voisi käydä fiilistelemässä illalla saunomassa 214. kerran, kun on ensin palellut päivän mökötysmajassa.
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Satumainen talvinen auringonnousu.
Heräsin eilen aamulla, siis 18.12.2012 joskus ennen kahdeksaa ja nostelin alakerran ikkunaverhot ylös. Ihmettelin, että mitä ihmettä tuolla ulkona oikein tapahtuu, kunnes tajusin, että aurinkohan se sieltä yrittää nousta. Näky oli jotenkin taianomainen ja täysin uskomaton, satumainen. Kuin revontulet olisivat nousseet auringon sijaan. Pakkasta oli -19 astetta ja taivas täysin pilvetön. Todennäkösesti elämäni hienoin talvinen auringonnousu! Kuvat on räpsitty ihan puhelimen kameralla olkkarin ikkunan läpi.
maanantai 17. joulukuuta 2012
ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 13 Lämpö nousee
Eilen en jaksanut mököttää ollenkaan, vaan puuhailin kaikenlaista muuta, kuten esimerkiksi tein kolme kattilallista makkarakeittoa ja kaksi vuoallista makaronilaatikkoa, tänään pyöräytin 53 lihapullaa. No pakkaseenhan ne meni, tai ainakin suurinosa. Saa sitten lämmitellä tai ottaa töihin evääksi.
Ja sitten aiheeseen. Sain tänään lämpömittarin kohoamaan peräti +2,5 asteeseen (ulkolämpötila -11). Aika hyvin. Lämmönlähteenäni pikkuruinen pakkasvahti sekä halogeenilamppu.
Aamupäivästä tukin loput aukot uretaanin ja tuulensuojalevynpalasten avulla ja iltapäivällä kävin hakemassa taas pari 100mm villapaalia.
Oon muuten vissiin vähän erilainen nuori. Kukaan muu ei taida näillä seuduilla nikkaroida, vaan taitavat hoitaa eristyshommat hyvän sään aikana. Hain villat noin klo 16 rautakaupan varastolta. Ihmettelin, kun piha oli niin siistin näköinen. Koko päivän aikana ei ollut käynyt yhden ainoaa asiakasta villaostoksilla, sillä piha oli täysin koskematon. Nyt siellä on sitten yhdet jäljet. Askeleet varastolle ja takaisin + kahden paalin raahausjäljet =)
Huijasin pojalle, että tontut olivat tuoneet möksämajaan paketin, avaa se!
Ja toinen jannu suostui siivoamaan. Jaksoi varmaan 30sekuntia.
Pojilla oli perinteiseen tapaan vauhti päällä ja hymy herkässä joten jouduin vähän torumaan. Ei tämä ole mikään HopLop. Täällä pitää mököttää!
Vähän uskaliasta lämmittää mökkiä tommosella "eisaapeittää"-pakkasvahdilla. Tietty heti kun poistuin tilasta edes vähäksi aikaa, niin otin johdon pois seinästä. Nuo rutikuivat purut ja purupöly oikein odottivat, että koska saan sytyttää pikku palonalun.
Illalla rupesi näyttämään taas astetta paremmalta. Oikeestaan tosi kivalta. Molemmat päädyt ovat vain edelleen tuulensuojalevyjen varassa, mutta huomenissa yritän taitella parit pystytolpat ja villat väliin. Loppuviikoksi onkin ennustettu aika arktisia olosuhteita. Päivisin reilu 20 astetta ja öiksi 20-30 astetta. Karu pohjola.
Tein kämppään oikein joulusiivouksenkin. 5-6 muovipussillista purua ja kaikkee sälää roskikseen ja villat, levyt ja työkalut siisteihin pinoihin. Huomenna yritän vielä saada jotain aikaan. Sitten pitäisi välillä käydä oikeissakin töissä ja sitten taitaakin olla vissiin se Joulu.
Ja sitten aiheeseen. Sain tänään lämpömittarin kohoamaan peräti +2,5 asteeseen (ulkolämpötila -11). Aika hyvin. Lämmönlähteenäni pikkuruinen pakkasvahti sekä halogeenilamppu.
Uusi ennätys! |
Oon muuten vissiin vähän erilainen nuori. Kukaan muu ei taida näillä seuduilla nikkaroida, vaan taitavat hoitaa eristyshommat hyvän sään aikana. Hain villat noin klo 16 rautakaupan varastolta. Ihmettelin, kun piha oli niin siistin näköinen. Koko päivän aikana ei ollut käynyt yhden ainoaa asiakasta villaostoksilla, sillä piha oli täysin koskematon. Nyt siellä on sitten yhdet jäljet. Askeleet varastolle ja takaisin + kahden paalin raahausjäljet =)
Huijasin pojalle, että tontut olivat tuoneet möksämajaan paketin, avaa se!
Hö, pehmee paketti. |
Pojilla oli perinteiseen tapaan vauhti päällä ja hymy herkässä joten jouduin vähän torumaan. Ei tämä ole mikään HopLop. Täällä pitää mököttää!
Feikkimökötystä. |
Illalla rupesi näyttämään taas astetta paremmalta. Oikeestaan tosi kivalta. Molemmat päädyt ovat vain edelleen tuulensuojalevyjen varassa, mutta huomenissa yritän taitella parit pystytolpat ja villat väliin. Loppuviikoksi onkin ennustettu aika arktisia olosuhteita. Päivisin reilu 20 astetta ja öiksi 20-30 astetta. Karu pohjola.
Ja toisesta kuvakulmasta. |
lauantai 15. joulukuuta 2012
ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 12 plussan puolelle.
Aamulla, tai no aamupäivällä läksin jatkamaan hommia. Ekana askartelin toiseen päätyyn tuon viisto-osuuden ja villoitin sen. Aikamoista kikkailua, mutta sitä kikkailua se oikeastaan oli koko päiväkin. Oli aika hankala saada kallistus samaan kulmaan, kuin mitä entinen nikkari oli rakennellut. No, kyllä se riittävän samanlaiseen kulmaan tuli. Tuon uuden ja vanhan viisteen väliin tulee vielä väliseinänpätkä katkaisemaan tuon, niin se ei silleenkään ollut niin millintarkkaa.
Ja tässä allaolevasta kuvasta näkyy viisto-osuus toisesta kuvakulmasta.
Ja sitten toisen päädyn kimppuun. Oli kauhee into ja tohina päällä saada tuo valmiiksi, sillä tuon jälkeen yläpohja olisi valmis. Tai ei nyt ihan valmis tietenkään, mutta villoitettu nyt kertaalleen ainakin, joten lämmöt eivät enää karkaisi entiseen malliin. Tosi hankala mittailla ja sahailla tommosia vinoon tulevia puuosia, ainakin tällä aivotoiminnalla, mutta ihmeenkaupalla ne vaan sinne asettuivat ja ovat riittävän linjassaan. Vedin yläosasta kulmaraudoilla kiinni ja alhaata ihan vaan ruuvailin ruuveja miten nyt vaan sain menemään. Nuo viisteet eivät tule mitenkään kovan rasitteen tai painon alttiiksi. Kunhan kannattelevat pari kerrosta villaa, niin hyvä.
Sitten seurasikin suuri ja odottamani hetki. Patteri tulille. Sikäli näyttäisi hyvälle, kun ottaa huomioon, että ulkona oli -11 ja mahottoman kova tuuli ja lumimyräkkä ja eristeitä vain siellä ja täällä + kissan mentäviä koloja, niin kaikesta tästä huolimatta lämpömittari jaksoi nousta 0,5 astetta plussan puolelle!
Seuraavaksi aloin paikkailemaan pahimpia aukkoja. Mikäli olisin tekemässä uudisrakennusta, ei tälläisia kolosia olisi edes olemassakaan, tai sitten miehessä olisi vikaa. Mutta koska sitä edelleenkin askarrellaan vanhoille pohjille, niin sitten sitä joutuu kikkailemaan. Tai en mä tiedä onko tuo joutuu, oikea sana. Ihan kivaa hommaa tuo oli. Sahailin tuulensuojalevyistä sopivia suiruja ja asettelin niitä paikoilleen talvilaatuisen uretaanin avulla.
Tämä nurkka oli kyllä oikein katastrofi, mutta tiivis siitäkin pitkän touhailun jälkeen tuli. Tuosta kylmästä kelistä ja etenkin tuulenpuuskista oli kyllä valtavasti hyötyä. Isoimmat koloset kun sai paikkailtua, niin sitten vaan kämmenselällä tunnusteli vuotokohtia ja urtsia saumaan. Kesäkelillä olisi jäänyt varmasti moni kohta tukkimatta. Ja tukittavaa riittää vielä seuraavillekin päiville.
Tuli vaan mieleen tuolla samalla, että yhtään ei haittaisi jos meidän talossamekin olisi kunnon tuulensuojalevyt, eikä vain jotain kuppasta tervapaperia tms. Tuvassamme pärjää hyvin vaikka -30 pakkasilla, mutta tuuli on myrkkyä, oikein syanidia. Tuuli kun pääsee puhaltamaan alapohjaan, jossa on erittäin todennäkösesti purut valahtaneet alaspäin ja jättäneet ikävän raon, niin klassisen joululahja, villasukat, on monesti tarpeen. Lisäksi ikkunanraotkaan eivät oikein tuosta tuulesta tykkää. Pitäisi kiertää kaikki saumat semmosella legendaarisella valkosella mummoteipillä. Sanottakoon nyt vielä, että kyllä meillä tuvassa ihan tarkenee, reilu +20 on joka huoneessa, mutta vanhan talon ehdoilla mennään. Ilma vaihtuu ainakin. Illalla jos sattuu tärähtämään vahingossa housu-ukkonen, niin ei se kyllä enää aamulla käryä =)
Harmi vaan, että uretaani meinaa loppua. Täytyy hakea maanantaina lisää. Toivottavasti möksämajassa olisi sen verran lämmin, ettei tarvisi ostaa tuota kallista talvilaatua. Kerkesin vielä illalla tukkia parit seinärungon alaosan koloset, joita on muuten jokaisessa koolinkivälissä. No, on sitä muutakin hommaa huomiselle, ei tämä tähän kaadu. Pitäisi nikkaroida pystyrungot molempiin päätyseiniin ja kaikennäköistä muutakin näpertelyä. Uskomattoman lujasti tuo urtsi muuten tarttuu käsiin. Vaikka kävin saunassa ja yritin pestä ja rapsutella sitä pois, niin ei sitten millään.
Ja vielä lopuksi. Oli jotenkin mukava päivä. Kyllä tommonen rakentaminen ja näpertäminen on vaan rentouttavaa puuhaa. Radio soi hiljaa taustalla ja kaikenlaiset ajatukset rullaavat päässä. Harmi vaan, että radiouutiset eivät kylläkään kohottaneet tunnelmaa. Uutiset USA:n kouluammuskeluista jäädyttivät luita ja ytimiä enemmän, kuin puhaltava tuuli ja pakkanen. Huomiseen.
Viisto-osuus villoitettu. |
Yleiskuvaa. |
Viisteen runkoa. |
Öljypatteri huusi armoa. En antanut. |
Lumihanki kurkki alapohjasta, mutta ei kauaa. |
Tuli vaan mieleen tuolla samalla, että yhtään ei haittaisi jos meidän talossamekin olisi kunnon tuulensuojalevyt, eikä vain jotain kuppasta tervapaperia tms. Tuvassamme pärjää hyvin vaikka -30 pakkasilla, mutta tuuli on myrkkyä, oikein syanidia. Tuuli kun pääsee puhaltamaan alapohjaan, jossa on erittäin todennäkösesti purut valahtaneet alaspäin ja jättäneet ikävän raon, niin klassisen joululahja, villasukat, on monesti tarpeen. Lisäksi ikkunanraotkaan eivät oikein tuosta tuulesta tykkää. Pitäisi kiertää kaikki saumat semmosella legendaarisella valkosella mummoteipillä. Sanottakoon nyt vielä, että kyllä meillä tuvassa ihan tarkenee, reilu +20 on joka huoneessa, mutta vanhan talon ehdoilla mennään. Ilma vaihtuu ainakin. Illalla jos sattuu tärähtämään vahingossa housu-ukkonen, niin ei se kyllä enää aamulla käryä =)
Vedonpoistoa. |
Ja vielä lopuksi. Oli jotenkin mukava päivä. Kyllä tommonen rakentaminen ja näpertäminen on vaan rentouttavaa puuhaa. Radio soi hiljaa taustalla ja kaikenlaiset ajatukset rullaavat päässä. Harmi vaan, että radiouutiset eivät kylläkään kohottaneet tunnelmaa. Uutiset USA:n kouluammuskeluista jäädyttivät luita ja ytimiä enemmän, kuin puhaltava tuuli ja pakkanen. Huomiseen.
perjantai 14. joulukuuta 2012
ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 11 yläpohja
Vaihtelin nuo otsikkojen roomalaiset numeroinnit normi numeroihin. Voi olla, että tulee aika iso numero, ennenkö möksä on valmis. Tai tuskinpa tästä valmista tulee ikinä, aina on varmasti jotain laitettavaa. No kuiteski, parit yövuorot on takana ja seuraavat yöt muutaman päivän päässä, joten mars mököttämään.
Huonosti nukutun yön jälkeen työn touhuun. Mammakin oikeen kävi ihmettelemässä ja napsi kuvan ku ukkonsa rakenteli.
Intoa oli, mutta materiaali kävi vähiin, joten ajelin rautakauppaan. Jaksanu mitään peräkärryä vuokrata, ku en osaisi kuitenkaan semmosen kanssa edes peruuttaa, joten päätin ottaa mukaani moottorisahan. No otin mä pankkikortinkin. Sahalla sahailin 4kpl 5,7m pitkiä kakkosnelosia sopiviksi pätkiksi ja tungin ne sitruunaan. Mukaan lähti vielä pari pakettia 100mm villapakettia. Illemmalla hain vielä kaksi pakettia lisää. 2X4 puutavaraa en laskujeni mukaan tarvi enenpää. Saas nähä.
Junttasin ekan paalin seinän yläosaan. Hyvältä näyttää. Alaosaan en vielä voinut laittaa, sillä siellä on tuulensuojalevyssä kissan mentäviä koloja, kirjaimellisesti. Pikkukissille iski paniikki, kun hurautin moottorisahan käyntiin ja se livahti pihalle olemattoman pienestä aukosta. Huomenna meinasin paikkailla noita kolosia sahaamalla tuulensuojalevyistä suiruja ja uretaanilla loput.
Ja sitten oli yläpohjan vuoro. Olisi ollut mukavaa napsia puut kiinni 550mm koolinkivälein, mutta kun kyseessä on edelleenkin vanha rakennus tai oikeastaan vanhan ja uuden yhdistäminen, niin ei se menekään niinkuin Strömsössä.
Tänään pamahti vuorolisät tilille, niin hain villojen ja puutavaran lisäksi 10-päkin. Pillimehua.
Lukitsin yläpohjan puut kulmaraudoilla ja laitoin väleihin luonnollisestikin mahdollisimman suuria paloja villaa. Aika paljon joutui vaan leikkelemään, mittailemaan ja kikkailemaan. Mut ei se mitään. Jotenkin tuo villottaminen on vaan mukavaa hommaa. Radio Suomi kun soi kokoajan taustalla, niin kylläpähän on rentouttavaa. Ajan kuluminen jotenkin hämärtyy, ihan samalla tavalla kuin kalassakin. Koko ajan meinaa vaan uutisia pukata. Tunnit kuluu nopiaa.
Molemmat päädyt jäivät vielä auki. Täytyy keskittyä niihin huomenissa. Koska yläpohja tulee lähelle peltikattoa, joutuu noihin sivuihin tekemään tommosen viisteet, jotta villaa mahtuu enemmän ja ettei villat koske pellikattoon, vaan jää kunnon tuuletustila. Samalla tavalla on toimittu myös betonilattia puolella.
Meinas muuten käydä tänään huonosti. Monilta vaaroilta oon kyllä välttynyt, enkä vieläkään ole pudonnut lattian läpi. Tänään oli tällit lähellä. Sahailin yhtä laudanpätkää, jossa oli sähköjohto, moottorisahalla. Tajusin vaaraan ja yritin huomioida ja varoa sitä johtoa mahdollisimman tarkasti. Sahaus onnistuikin suunnitelman mukaan, mutta en hoksannutkaan, että kun sahaan laudan, niin johto putoaa. Ja sehän otti ja putosi pyörivän teräketjun päälle. Säikähdin kunnolla ja syystäkin. 230v ei varmasti naurattaisi. Yritin tutkia johtoa varovasti, mutta valo ei riittänyt. Johdon muovinen ulkokuori ainakin sahautui poikki, mutta ilmeisesti itse johtimet eivät menneet poikki. Täytyy päivänvalossa tutkia tarkemmin. Sähköt menee jokatapauksessa uusiksi, joten ei silleen hätää. Mutta säikäytti se kyllä pahasti. Tuommosta ei vaan saisi tapahtua.
Napunapunaps. |
Intoa oli, mutta materiaali kävi vähiin, joten ajelin rautakauppaan. Jaksanu mitään peräkärryä vuokrata, ku en osaisi kuitenkaan semmosen kanssa edes peruuttaa, joten päätin ottaa mukaani moottorisahan. No otin mä pankkikortinkin. Sahalla sahailin 4kpl 5,7m pitkiä kakkosnelosia sopiviksi pätkiksi ja tungin ne sitruunaan. Mukaan lähti vielä pari pakettia 100mm villapakettia. Illemmalla hain vielä kaksi pakettia lisää. 2X4 puutavaraa en laskujeni mukaan tarvi enenpää. Saas nähä.
Junttasin ekan paalin seinän yläosaan. Hyvältä näyttää. Alaosaan en vielä voinut laittaa, sillä siellä on tuulensuojalevyssä kissan mentäviä koloja, kirjaimellisesti. Pikkukissille iski paniikki, kun hurautin moottorisahan käyntiin ja se livahti pihalle olemattoman pienestä aukosta. Huomenna meinasin paikkailla noita kolosia sahaamalla tuulensuojalevyistä suiruja ja uretaanilla loput.
Ja sitten oli yläpohjan vuoro. Olisi ollut mukavaa napsia puut kiinni 550mm koolinkivälein, mutta kun kyseessä on edelleenkin vanha rakennus tai oikeastaan vanhan ja uuden yhdistäminen, niin ei se menekään niinkuin Strömsössä.
Tänään pamahti vuorolisät tilille, niin hain villojen ja puutavaran lisäksi 10-päkin. Pillimehua.
Lukitsin yläpohjan puut kulmaraudoilla ja laitoin väleihin luonnollisestikin mahdollisimman suuria paloja villaa. Aika paljon joutui vaan leikkelemään, mittailemaan ja kikkailemaan. Mut ei se mitään. Jotenkin tuo villottaminen on vaan mukavaa hommaa. Radio Suomi kun soi kokoajan taustalla, niin kylläpähän on rentouttavaa. Ajan kuluminen jotenkin hämärtyy, ihan samalla tavalla kuin kalassakin. Koko ajan meinaa vaan uutisia pukata. Tunnit kuluu nopiaa.
Kohta tarkenee, tai sitten ei. |
Molemmat päädyt jäivät vielä auki. Täytyy keskittyä niihin huomenissa. Koska yläpohja tulee lähelle peltikattoa, joutuu noihin sivuihin tekemään tommosen viisteet, jotta villaa mahtuu enemmän ja ettei villat koske pellikattoon, vaan jää kunnon tuuletustila. Samalla tavalla on toimittu myös betonilattia puolella.
Meinas muuten käydä tänään huonosti. Monilta vaaroilta oon kyllä välttynyt, enkä vieläkään ole pudonnut lattian läpi. Tänään oli tällit lähellä. Sahailin yhtä laudanpätkää, jossa oli sähköjohto, moottorisahalla. Tajusin vaaraan ja yritin huomioida ja varoa sitä johtoa mahdollisimman tarkasti. Sahaus onnistuikin suunnitelman mukaan, mutta en hoksannutkaan, että kun sahaan laudan, niin johto putoaa. Ja sehän otti ja putosi pyörivän teräketjun päälle. Säikähdin kunnolla ja syystäkin. 230v ei varmasti naurattaisi. Yritin tutkia johtoa varovasti, mutta valo ei riittänyt. Johdon muovinen ulkokuori ainakin sahautui poikki, mutta ilmeisesti itse johtimet eivät menneet poikki. Täytyy päivänvalossa tutkia tarkemmin. Sähköt menee jokatapauksessa uusiksi, joten ei silleen hätää. Mutta säikäytti se kyllä pahasti. Tuommosta ei vaan saisi tapahtua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)