lauantai 8. joulukuuta 2012

ISKÄN MÖKÖTYSMAJA OSA 10 pystyrunkoa rakentamassa

Parin taukopäivän jälkeen pääsin takaisin möksälandiaan. On toi nikkarointi vaan hienoa. Ei edes muista murjottaa, kun nauttii niin kovaa. Jokainen naulanisku on kunnon terapiaa, tässä kylmässä ja karussa maailmassa. Mielenterveystyötä parhaimmillaan. Terapiaa.

Pystyrunkoa.
Jokunen päivä sitten tuli plokailtua ja manattua kaikenlaisia akuankkapatentteja. Kröhömmmm tai jtn. Nyt sitten ite sorruin samaan. Pakon edestä. Pula-aika se on täälläkin. Laskin pahasti alakanttiin kakkosnelosen tarpeen. Melkein kyl arvasin, ettei 70metriä riitä. Oli pakko nuukailla jossain ja tässä se nyt sitten kostautuu. 2X4 maksaa kuitenkin 1,70€/m joten ihan syystäkin yritin säästää. Reagoinhan tähän myös säästämällä kaikki parhaat purkupuutkin, mutta silti. Vissiin enää kolme kappaletta 5,2m kakkosnelosia jäljellä, joten pakosta joutuu kikkailemaan. Haluan säästellä noita vielä yläpohjaankin, ainakin muutaman ehjän. Kestää noi akuankatkin, mut on se jotenkin noloo.

Akuankka.
En mäkään kans mitään opi. Ajattelin, että tämähän se onkin heleppo homma. Sen kun napsutella vaan pystytolpat paikoilleen. Mutta mutta. Ihmettelin, kun mallailin ekaa tolppaa paikoilleen, että nyt kyllä joku kusee. Vatupassi käteen. YLLÄTYS, vaikkei sen pitäisi kylläkään olla mikään yllätys, mutta kuiteskin. Tuulensuojalevyillä levytetty seinähän oli vino. No ei muuta kuin kikkailemaan. Onneksi seinä sattui olemaan sen verran vino, että sen sai oikaistua laudanpätkillä, ettei tarvinnut ruveta mitään kiilapaloja veistelemään. Nyt se on kyllä niin suorassa, kuin vaan olla ja voi sekä pysty, että sivuttaistasossa. Viidennen tolpan jäkeen mittailin ja erotus ylä- ja alaosien välillä oli kokonainen milli. Ja se millihän ei meinaa kuin pankkitilillä, kuulemma.

Seinän oikaisu.
Tämmöstä kun en ole ikinä tehnyt ennen, paitsi joskus vuosia sitten olkkarin seinän kanssa, niin sain kyllä positiivisia kiksejä onnistumisestani. Kaikkia ei kuitenkaan voi tajuta. Esimerkiksi sitä, että pystyt ovat nyt 5cm liian korkeita, jos sinne päälle meinaa laittaa tommosen poikittaisen puun yläjuoksuksi. No, peli ei ole vielä menetetty. Ei muutakuin kiipeilemään ja moottorisaha laulamaan huomenna. Laitoin 2x2 yläpohjan rungoksi VÄLIAIKAISESTI, sillä oli ihan pakko nähä miltä tuo tulee joskus näyttämään ja 2X4 ei viittinyt huvikseen sahailla. No, sehän näytti just siltä kun pitikin.

Runkoa.
Nostelin nuo ylimääräiset ja taipuneet tuulensuojat yläpohjaksi, niinkuin suunnittelinkin aiemmin. Sai vähän taas fiilistellä ja haaveilla. Niin ja pian alkaa ehkä tarkenemaankin.

Mökötysmajahan se siinä. Katto ja kaikki.

Kävin nappaamassa varaajahuoneesta lämpömittarin, jota on mielenkiintoista seurailla. Nythän onkin ihan oukkidoukki kelit nikkaroida, ulkona -6,5 ja "tuvassa" -4´c. Kohtahan tuonne voisi mennä jo yökylään.


Muutaman kerran käynyt mielessä taas siivota välillä. Jos ei muuten, niin ihan turvallisuuden vuoksi. Ollu niin intoa täynnä, ettei ole jaksanut vaivautua. Jospa vaikka huomenna sitten aloittaisi raivaamalla ja järkkäämällä enimmät. Siitä ois sitten komia jatkaa.