sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Kevätretki lintutornille.

Muutaman kilometrin päässä meidän kotoa on mukava luontopolku, jossa tulee käytyä pari kertaa vuodessa. Luontopolku kiertää Keskisenlammen ympäri. Reitinvarrelta löytyy myös lintutorni, jonne myös eilenkin suunnistettin pikkupoikien kanssa eväitä syömään ja testailemaan kaukoputkea.

Lammen rannoilta löytyy syksyisin myös karpaloita. Tämän uskallan paljastaa, sillä itse en ole mikään innokas karpaloiden poimija, se on niin tuskaisen hidasta puuhaa. Puolukan kanssa onkin sitten toinen juttu, niitä on mukava poimia ja niitä mestoja en paljastakaan.




Pitkospuut olivat tarpeen useassa kohdassa, sillä näin tulva-aikaan vettä oli paikoin reilusti.





Joku myräkkä oli puhaltanut puita nurin.







Lintutorni näkyvissä!


Vettä tosiaan riitti, hyvä että kumppareiden varret riittivät.


Lintuja ei pahemmin näkynyt, joku telkkä ja jotain pikkutirpusia, mutta löysin muuta mielenkiintoista. Hauethan ne siellä polskivat kutupuuhissa, selkäevät ja pyrstö vaan vilahteli pinnan yläpuolella ja molskinta oli kovaa. Kunnon kuvaa en kuitenkaan onnistunut nappaamaan.


Räpsyripsi bongaa synttärilahjallaan.


Evästä naamaan.


Tuo kaukoputki oli muuten ihan huikea! Suurennnos oli 60 kertainen.
Vastarannalla, keskellä kuvaa näkyy radiomasto, kun tarkkaan katsoo.


Tässä kuvassa on kameran zoom täysillä. Ihan normi pokkari, Canon Ixus.


Ja tässä näkymää kaukoputken läpi. Aika huikeeta. Satojen metrien päässä olevasta männystäkin erottuu kävyt ja jopa havunneulaset. Kiva lelu.



Luonnossa törmää aina kaikkeen mielenkiintoiseen, kun pitää silmänsä auki. Vielä kun tietäsi, mikä ötökkä tuosta on nakertanut kuoren irti.


Ja tällainen, ilmaisesti jonkin linnun ruokailupaikka, löytyi puun alta. Oli siinä muutama sata käpyä.

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Puuhommia ja kuulumisia.

Jotain kuulumisia lyhyesti.

Lunta sataa eikä kevät meinaa edistyä. Kalalla ei ole tullut käytyä, enkä ole puuhaillut oikein mitään muutakaan järkevää. Kunhan vaan ollaan ollamöllötelty, sairasteltu ja välillä on pitänyt töissäkin käväistä hoivaamassa mummoja.

Uistimia on tulossa hirvee satsi, ehkäpä noin sata kappaletta. Noin 70 aihiota on jo taottu ja lisää on valmistumassa, mutta hitaasti. Ei vaan jostain syystä nyt meinaa innostaa ja silloin kun ei kiinnosta, niin silloin ei kannata kyllä tehdäkään, siitä ei tule mitään.

Pihaan ilmestyi tommonen pläjäys.



Onhan tossa hommaa. Noi kun sahailee moottorisahalla ja pilkkoo kirveellä, niin huh huh. Joka keväinen juttu. Ja on muuten mukavaa hommaa. Vauhtiin kun pääsee ja saa sopivan lämmön päälle, niin ei meinaa viittiä lopettaa ennenkö on ihan puhki. Ja mielelläänhän noita tekee, ennenkuin ostaisi vastaavan määrän öljyä tai lämmittäisi sähköllä. Noissa kuvissa on kaksi traktorikuormallista. Yhden kuorman olen jo tehnyt klapeiksi, jotka emon ja poikien kanssa ollaan paiskittu latoon.

Eipäs mulla muuta tällä kertaa. Täytyy yrittää hinata perseeni koskelle taas joku päivä.