lauantai 18. toukokuuta 2013

Toukokuun menoa ja meininkiä

Viime plokauksesta on taas vierähtänyt jokunen viikko. Nyt ajattelin plokailla tämmösen sekalaisen jutun, että mitä mun ja meidän maailmaan on mahtunut viimeaikoina.

Talvi on taas voitettu, vaikka kyllä otti taas välillä koville. Kyllä sen pakkasen ja lumen kanssa jotenkin pärjäilee, mutta se pimeys, se on kyllä just sieltä, minne aurinkokaan ei paista, perseestä. Mun kesä alkaa periaatteessa jo maaliskuun lopulla. Kun päivät pitenee vauhdilla ja illallakin on vielä valoisaa. Kevään tulo jaksaa silti aina ihmetyttää joka kerta. Muutama viikko sitten oli vielä lunta ja esim. eilen kaivoin varastosta lasten uima-altaan esiin. Uimaan eivät vielä kuitenkaan päässeet, sillä altaassa oli reikä, jonka sitten paikkasin aquasurella , aineella joka on tarkoitettu kahluuhousujen paikkaamiseen. Toivottavasti paikkaus pitää.


Mutta joo, koska tänä keväänä emme saaneet tukkia tai muuta puuta pihaan, oli etsittävä muita vaihtoehtoja. Facebookin kautta sitten vastattiin huutoomme ja eräs tuttu mies vinkkasi, että hänellä olisi tarjolla rankaa. Vaikka olemme tehneet ite puumme jo vuosia, oli aito rankamettä vielä kokematta. No, nyt on kokeiltu sitäkin lajia.


Tämä rankamettä on noin kahden hehtaarin kokoinen ryteikkö. Puu on pääosin leppää ja jokunen koivukin löytyy. Mettä oli harvennettu viime kesänä/syksynä, joten puut olivat kaadettu ns. rasiin. Ja olivatkin muuten kuivia. Nuo kun halkasee, niin takuuvarmasti ovat rutikuivia ens talvea varten. Ylivoimaisesti haastellisinta ja ärsyttävintä tuossa hommassa oli se, että raivaussahan jäljiltä puut olivat ristiin ja rastiin. Hankala kaivaa, etenkin jos yritti haalia vain suurimmat.

Tauko 5.

Mammakin oli kerran mukana. Pojat ei oikein viihtyneet, ymmärrän.

Husky nukkuu rankojen alla.


Tommosia pinoja on sitten odottamassa traktoria.

Ekan kerran kun olin, niin en oikein tiennyt kumpi olisi parempi: Moottorisaha vai vesuri? Molemmissa on puolensa. Konesaha on kyllä kätevä, mutta toi mun saha on aivan liian järeä noihin hommiin. Tommosta monen kilon (entinen kilpasaha) mötikkää kun kantaa turvasaappaat ja -housut jaloissa, kypärä päässä, näillä narukäsillä, niin huh huh! 

Vesurin kanssa kun touhuaa, niin voin antaa ilmaisen vinkin: Kannattaa pitää hanskoja! Mut kyllä toi vesuri on kätevämpi noissa hommissa. Saha on varooksi mukana ja tarpeellinen isompien puiden kanssa.

Sisarhentovalkoisen kädet + vesuri + rankamettä = 5kpl rakkoja.

Sain sitten toisenkin plantaasin. Tässä paikassa puuta ei ollut kuin murto-osa, verrattuna tuohon lepikkoon, mutta etuna oli taas se, että mesta oli ihan talomme vieressä. Pystyi olemaan ranka"metässä" samaan aikaan, kun lapset leikki kotipihassa. Puut ovat nurin johtuen siitä, että ne raivattiin viime syksynä pois maakaapelin reitin alta. Meille tuleekin nyt sähköt oikeen maakaapelia pitkin, ei tarvi aina panikoida ukkosen kanssa. Kai? Toivottavasti.


Ilmaista lämpöä. Paitti tietty jos laskee työlle arvoa, mut eihän sitä ny voi laskea. Mukavaa kuntoilua.

Kaffepaus.

Simo Silmu tuli kylään meillepäin 7.5.2013



Tukkirekka.

Sahapukki. Ihan ite tein.

Ja ei ku suoraan saunan pesään vaan. Sihisivät jonninverran. Loppukesästä varmasti kuivia.

Kevään eka. Vaipui ikiuneen Varustelekan vihreän t-paidan päällä.


Käytiin kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa uimassa, syömässä ja keilaamassa. On muuten mahtavat ruuat seisovassa pöydässä, aivan huikeeta.


Pikkupojat istuttelivat joskus helmi-maaliskuussa taimia ikkunalaudalle. Hernettä, maissia ja kesäkurpitsaa. Annettiin meidän pikkupikku perunamaa jannujen käyttöön. Saapahan nähdä miten käy, riittääkö innostusta kastelemaan ja kitkemään koko kesäksi? Mä vähän epäilen =) Mut väliäkö tuolla, pääasia että on innostusta ja mielekästä tekemistä.



Vasemmalla rajapuu. Molemmilla omat puolensa. Kolhoosi-periaate ei oikein passaa.
Viime keväänä innostuin korvasienistä. Juttua löytyy täältä. Olen muutaman kerran käynyt jo kurkkimassa, mutta ei mitään elonmerkkiä. Toissapäivänä olivat sitten nousseet. Kyllä olikin jo ikävä. Viime kevään sato on syöty pakkasesta jo ajat sitten. Meidän perheestä kaksi ymmärtää näiden päälle, minä ja nuorempi poikamme. Ja tämä poika onkin innokas sienestäjä. Aina kyselemässä, että koska mennään.
Sienet olivat kyllä vielä pieniä, eikä löytynyt kuin muutamia, mutta kyllä niistä kastikkeen sai ja osan paistelin semmosenaan voissa. No joo,o. Ryöppäsin eka tietty. 2 x 10min.Täytyy käydä lähipäivinä kattelemassa löytyisikö lisää. Nämä on siitä huonoja, etteivät ilmesty samoille mestoille vuodesta toiseen, kuten monet muut sienet. Tälleen ainakin olen ymmärtänyt, kun olet ettinyt tietoa netistä.


Appiukko kurvas yllättäen Hiacella tällä viikolla pihaan ja sanoi, että alahan purkamaan kuormaa. Toi mukanaan metristä koivuhalkoa, karkeesti arvioiden 1-1,5m2. Otettiin sitten pikkupojan kanssa urakka, isompi kun lusmuili koulussa. Kolme tuntia ja 781 klapia. Muuten vaan laskettiin. Aina kun oli tietty määrä tehty ja heitelty latoon, esim. 100 tai 200, niin sai hakea pakkasesta jätskin. Mukavaa isä-poika hommaa. No, on niitä tietenkin muitakin, enemmän lapsia kiinnostavia, mutta tässä on sitä jotain.

Kukkulan kuningas.
Lopuksi. Ei plokausta ilman möksistä. Mökötysmajan rakentelukin etenee, mutta plokailen siitä sitten erikseen, kun siltä tuntuu. Sen verran voin kertoa, että varastonpuoli on nyt vihdoin villoitettu loppuun ja gyprocit haettu, osa jopa jo asennettunakin. Vaikka rakentelutahti onkin hidastunut, niin mökö on ollut kyllä kovassa käytössä. Ei vain siksi, että niin mököttää, vaan siellä on niin komia nukkua ennen ja jälkeen yövuorojen, kuten eilen ja tänään, muutaman tunnin päästä, kun vapaus koittaa hetkeksi yövuorosta.

Ja toinen juttu. Tarkoitus on myös plokailla jossain vaiheessa "tutkimuksestani". Olen selvittelemässä semmosta juttua, että voiko meidän nelihenkinen perhe selvitä 400€/kk, eli 100€/ viikko ruokaostoksista keskittämällä ostokset Liiterin, eli natsisivaan, eli Lidliin. Ja tämä tietenkin ruuanlaadusta tinkimättä, sillä ruoka ja etenkin hyvä ruoka on rock!