torstai 1. elokuuta 2013

Rosvopaisti. 21 kohtainen ohje.

Viimeisestä plokauksesta on taas vierähtänyt aikaa. Mutta kokeillaas taas kirjotella jotain. Juttuja on tosiaankin jonninverran "jonossa", kun on vaan laiskottanut tämä runoilu. Tämä plokaus menee ajassa taaksepäin reilusti, aina Juhannukselle asti.
                                 

Ollaan tehty rosvopaisti muistaakseni kaksi tai kolme kertaa. Viimeksi pari vuotta sitten. No, nyt päätin ryhdistäytyä ja Juhannuksen kunniaksi laittaa lihaa maan alle. Rosvopaisti on hyvää. Todella hyvää. Mutta emmäänytiärä onko se NIIN hyvää, että sen valmistamiseen pitää käyttää aikaa tuntikaupalla. Ainakin se on hauskaa ja kiva ohjelmanumero esim. just juhannuksena tai vaikkapa synttäreillä tai ihan milloin vaan.

Erilaisia variaatioita rosvosta on varmasti vaikka minkälaisia, pääperiaatteen ollessa kuitenkin sama, tässä meidä tapa.

1. Kaivoimme montun jo edellisenä iltana, jotta saimme laittaa monttuun tulet seuraavana päivänä, Juhannusaattona, heti herättyämme. Montusta tehdään noin 50cm syvä ja 70-100cm leveä. Tämä on tämmönen karkea ohje.


2. Kuopan reunat ja pohja vuorataan isohkoilla kivillä tai tiiliskivillä tai vaikkapa molemmilla, kuten tässäkin tapauksessa. Jotkut tekevät oikeen komian uunin tiilistä maan alle, mut mun mielestä näin tehtäessä koko hommasta menee jotenkin maku. No, jokainen tyylillään.


 3. Ostin possua ja lammasta. Molempia noin 1-1.5kg. Periaatteessa rosvolihaksi käy varmaan vaikka mikä. Useimmissa ohjeissa neuvotaan käyttämään rasvaista/läskistä lihaa, esim. Kassleria tai vuoraamaan liha possunkylkisiivuilla. Ja mähän en muuten mitään läskimössökassleria suuhuni laita.

Lampaanpaistista poistetaan kaikki rasvat ja kalvot mahollisimman tarkkaan. Tämän jälkeen pistellään fileerausveittellä reikiä, joihin painetaan sormilla valkosipulinkynnen puolikkaita. Niitä saa laittaa ihan reilusti. Ku en nyt satu muistamaan montako niitä tuli laitettua, mutta monta nyt kuitenkin, veikkaisin että koko sipuli.


4. Lihat marinadiin, joka koostui tällä kertaa seuraavanlaisista aineista. Kylmäpuristettua rypsiöljyä reilusti, merisuolaa, mustapippuria, basilikaa, yrttimausteita ja katajanoksa. Laitoimme astian vielä muovipussiin, ettei koko jääkaappi haise valkosipulille ja annoimme lihojen maustua sen kuuluisan yön yli. Miks kaikissa ohjeissa pitää maustua tai jonkin pesuaineen tms. vaikutaa yön yli. Tuleekohan siitä erilaista, jos tekeekin aamulla ja antaa maustua / vaikuttaa päivän yli?


5. Ja sitten kun ollaan päästy sen kuuluisan yön yli, alkaa tulistelut. Eli homma menee silleen, että montussa poltellaan tulia nelisen tuntia. Polttopuulla nyt ei sinänsä ole väliä, kaikki kelpaa, koivuhalosta kuormalavoihin. No, me nyt polteltiin koivu- ja haapaklapeja. Koska tulia pitää tosiaan poltaa neljä tuntia ja lihat saavat olla maan alla saman verran kannattaa tulet laittaa heti aamusta. Jos klo 08 alottelee niin syömään pääseen apaut klo 16-17.



6. Sillä välin kun tulet palavat on hyvä valmistella lihat valmiiksi. Hommat alkaa sillä, että lihat otetaan pois marinadista ( ai niin, niitä lihoja voi käännellä välillä, että marinoituvat tasaisesti ) ja kuivataan talouspaperilla. Tämän jälkeen kastellaan leivinpaperit. Ne saa kastella oikein kunnolla märäksi ja puristella käsissään semmoseksi mössöksi.


7. Lihat kääritään kasteltuihin leivinpapereihin. Pari-kolme kerrosta riittää.


8. Leivinpaperien jälkeen pyöräytellään muutama kerros foliota napakasti ympärille.


9. Sitten otetaan sanomalehti kepukeskisuomalainen hyötykäyttöön. Mihinkään muuhun tuosta lehdestä ei oikein olekaan. ( Ja äskeinen oli harvinainen poliittinen kannanotto, joita olen pyrkinyt välttämään vapaa-ajan plokissani.) Kokonainen lehti kastellaan myös hanan alla läpimäräksi, aukeama kerrallaan, ja pyöritetään samalla tavalla folion päälle.


10. Pyöräytä vielä kaikkien lihojen ympärille kanaverkkoa tai jotain rautalangantapaista. Tämä vaihe ei ole pakollinen, mutta helpottaa nostovaiheessa.

11. Kun tulet ovat palaneet nelisen tuntia, siirrytään uuteen vaiheeseen. Lapioidaan hiillos pois montusta. Hiilloksen voi lapioda montun viereen tai vaikkapa kottikärryihin. Se on sitten ihan älyttömän kuumaa hommaa. Jostain luin, että monttu on tässä vaiheessa noin 400 asteinen.





12. Lihat maan alle. Ympärillä olevia kiviä voi ja ehkäpä jopa kannattaa nostella ja asetella myös lihapakettien väleihin ja päälle. Näin ainakin olemme tehneet.


13. Lapio kuuma hiillos takaisin monttuun ja lihojen päälle. Ekan kerran kun teimme rosvon, en muistaakseni lapioinut hiillosta takaisin vaan sinne se jäi polttelemaan kottikärryistä maalit pois. Tästä huolimatta paisti onnistui hyvin.



14. Hiilet kun on montussa, lapioidaan hiekkaa päälle. Hiekan tehtävänä on estää hiiliä syttymästä ja eristää & tasata lämpöä. Joissain ohjeissa neuvotaan, että lopuksi voi vielä sytyttää uuden notskin hiekan päälle. Höpöhöpö juttuja. Tai voihan sen sytyttää ihan fiilistelymielessä tai paistella vaikka makkaraa ootellessaan.

15. Keksi neljäksi tunniksi jotain tekemistä. Tässä välissä voi sitten tehdä lisukkeet, mitä nyt ikinä haluaakin. Perunoita, salaattia tms. Tai sitten voi vaan olla möllötellä, tai lähteä vaikka pois kotoa, ei ne lihat sieltä mihinkään karkaa.

16. Sitten koittaa jännittävin hetki. Sä oot siinä neljä tuntia miettinyt, että mitäköhän niille lihoille kuuluu! Palaako ne? Kypsyykö ne? Tuleekohan tästä yhtään mitään? Tietääkö kukaan mitään hyvää pizza-paikkaa? Tää on oikeesti jännää touhua. Kun ei kuule, näe ja ennen kaikkea, ei haista mitään.

17. Ala kaivamaan varovasti hiekkaa pois. Varovasti sen vuoksi, ettet tökkää lapiolla paistiin ja siinäpähän sitten rouskuttaa hiekkaa hampaissaan. Montusta alkaa nousemaan hento ja outo tuoksu... ei *?%&**** nää on pilalla! Ei ole. Se tuoksu tulee niistä märistä sanomalehdistä. Jos oot ollut fiksu ja lukenut ohjeen kunnolla, niin kohdassa 10. vinkkasin kanaverkosta.




18. Sitten vaan purkamaan pakettia. Voihan nyt **^/&%%!"***, nää sanomalehdet on ihan haaleita ei tää oo kypsynyt, mähän sanoin että älä laita noin paljon niitä lehtiä! Ei hätää. Niiden kuuluukin olla haaleita. Mitä enemmän pakettia purkaa, sitä lämpimämmäksi homma käy.


19. Kun lehdet on saatu pois, kannattaa yrittää rapsutella mahdolliset hiekan muruset pois ja pyrkiä avaamaan paketti varovasti. Tässä vaiheessa paketit on hyvä nostaa jo jonnekin tarjoiluastian tapaiseen.


20. Nyt ollaan jo lähellä H-hetkeä. Taivaallinen valkosipulin ja lihan tuoksu saavat pään sekoamaan. Kuten kuvasta näkee, niin paisti on pysynyt niin mehevänä, että nestettä valuu pois. Mehevänä, vaikka emme käyttäneetkään sitä läskimössökassleria.


21. Syö ja nauti elämästä.( Lammas vasemmalla ja possu oikealla.)




2 kommenttia:

  1. Hauska ja selkeästi kuvitettu tarina. Kiitti! Täytyypä itsekin kokeilla joskus, kun nyt sain näin hyvät ohjeet.

    VastaaPoista
  2. Laitan lihan seuraksi aina porkkanaa, sipulia ja lanttua. Joskus myös perunaa tai bataattia. Juurekset kypsyvät ja saavat makua lihoista/sulaneesta rasvasta.

    VastaaPoista