Kuhan uistelua (2014) ja venehöpötyksiä.

Niin se talvi on taas lusittu ja kesää kohti mennään. Ei tosin tunnu kovinkaan kesäiseltä, kun joka päivä sataa räntää, lunta tai muuta paskaa ja lämpötila on nippanappa plussan puolella. Suunnittelin, että plokailen talven aikana viime kesän juttuja ja kaikkee, mutta joopa joo..en tiiä, ei vaan saanut aikaseksi. Semmosia ne mun talvet tapaa olla, hohhailua ja kesän odotusta. Selailin yhtenä yönä tätä plokiani ja huomasin, että täällähän on vaikka ja mitä mukavaa. Selkeesti huomaa, että olen ja olemme kesä- ja luontoihmisiä. Samalla myös totesin itelleni, että tämä mun blogi on eräänlainen avoin päiväkirjani, jota on kiva kirjoitella ja lueskella. Etenkin kuvia on kiva katella ja muistella kaikkia touhuja ja puuhia, mitä on tullut tehtyä.

Kokeillaas taas miten kirjoittelu sujuu. Viime kesänä sain vihdoin ja viimein haettua vanhan soutuveneeni erään järven rannalta, minne se oli jäänyt useaksi vuodeksi. Se(kin) vaan oli jäänyt sinne ihan omaa laiskuuttani. Kun ei saa aikaiseksi niin ei saa, mutta nyt otin itteeni niskasta kiinni ja hain båtskin kotipihaamme. Tarkoitus siirtää vene pesun ja kuntotarkastuksen jälkeen Kuuhankaveden rannalle ja opetella kuhan vetouistelua. Näin myös tapahtui.

Toi on muuten ihan paska vene. Ihan älyttömän kiikkerä ja pienikin tuulenvire tekee soutamisesta ihan tuskaa, kun vene hakee ja hakee, eikä mene suoraan sitten millään. Jos jotain hyvää tosta hakee, niin toisaalta se on myös tosi kevyt soutaa, johtuen ulkomuodostaan. Ja on kevyt nostaa peräkärryyn jne. Varmaan ihan jees vene jonnekin lammelle tai sorsastukseen tms mutta ei isolle järvelle pikkupoikien kanssa.

Talvella haaveilin, että tulevaksi kesäksi ostan kyllä jonkun astetta paremman veneen. Ei mitään miljoonanmarkanbusteria, vaan semmosen joka täyttää kriteerini:
- 0-1000€
- Ei kiikkerä, vaan turvallinen ja vakaa.
- Semmonen jota sähköperämoottori jaksaisi viedä uisteluvauhtia.
- Jolla voisi myös satunnaisesti huviajella.

Kuukauden verran seurasin tori.fi ja nettivene.com sivustoja, lueskelin keskustelupalstoja ja kyselin tutuilta ja tuntemattomilta. Osta tommonen, eiku tommonen. Älä nyt vaan tommoseen sekaannu, tämmönen se olla pitää... No vihdoin ja viimein löysin omani ja keskiviikkona 15.4 kävin hakemassa kipon Mikkelin vierestä, Ristiinasta. Vene on Terhi 375 ja vuosimalli on jotain 1975-1981 väliltä. Ja tässä mallissa ei Terhin sivujen mukaan ole sitä kuuluisaa uretaania, joka imee vuosien saatossa vettä itseensä ja sen jälkeen veneellä ei tee mitään. Näin ovat isot pojat kertoneet, tiedä sitten? Aika näyttää täyttyvätkö kriteerini. Kunhan kelit lämpiävät saa Tepa kunnon pesun ja laitan sitä pikkuhiljaa kalastuskuntoon. Tällä viikolla ei tosiaan oo paljoa kiinnostanut, kun on niin paskat kelit ku olla vaan voi. Ehkä se kevät sieltä tulee ennemmin tai myöhemmin. Tarkoitus on ostaa keväämmällä tähän sitten sähkövispilä ja akku + tietty kaikkee pikkusälää.

Siinä se ny o. Min nya båt.

Palataas takaisin viime kesään ja kuhan soutu-uisteluun. Mulla ei tosiaankaan ollut aiempaa kokemusta kuhan uistelusta. Kuhan kalastusta oon harrastanut lähinnä koskilla, joskus vahinkokalana taimenta yrittäessä ja toisinaan ihan tarkoituksella. Noi koskitouhut on tosiaan mennyt niin älyttömiksi luvanhintojen ja alamittasääntöjen vuoksi, että antaapahan olla nyt ainakin jonkin aikaa kosket ihan rauhassa. Ehkä sitä reissun tai pari voi kesän aikana heittää, mutta ainakin toistaiseksi ajattelin keskittyä kuhan ja ahvenen kalastukseen.

Täytyy kyllä sanoa, että kuhan (soutu)uistelu on hienoa touhua, vaikkei kaloja näkyisi ensimmäistäkään. Sama juttu toki myös muussa kalastuksessa. Kalastus kun on semmosta irtiottoa arjesta, fiilistelyä, rentoutumista jne. Toki kalat on aina plussaa ja tavoite, en mä sitä kiistä. Aurinko möllöttää taivaalla, järvi on tyyni ja luonto kauneimmillaan, mikäs siinä on veneillessä. Koska lääniluvalla saa uistella vaan yhdellä vavalla ja painouistimella, ostin erikseen uisteluluvan järveen. On muuten ihan perseestä toi laki. Miksei sitä voisi uistella läänikortilla vaikkapa max 3 vavalla?

Eka reissu oli ihan opettelureissu. Kokeiltiin miten homma sujui, tai lähinnä miten jätkät osasivat olla veneessä ja mikä oli kiinnostusprosentti. Ihan hyvin ne siellä pärjäsivät ja mukavaa oli, vaikkei kaloja saatukaan. Eväät maistui ja muutekin oli mukavaa. Itteeni vaan välillä hirvitti, kun tiesi että alla oli pahimmillaan 20 metriä vettä ja vene oli mitä oli. Toisaalta eihän sillä ole väliä onko vettä 2 vai 20 metriä, mutta psykologisesti kylläkin.

Möks möks mököttää, missäs ne kalat on?

Tokan reissun taisin tehdä muistaakseni yksin ja tottakai silloin tärppäsi. Ei ollut kummonenkaan kuha, mutta mitan täyttävä. Pakkohan se oli papittaa ja viedä kotiin näytille. Lupasin itelleni samalla, etten enää jatkossa ota tommosia sinttejä, vaikka laki niin sallisi, vaan leikin herrasmiestä ja noudatan herrasmies-sääntöä, alle 45cm menkööt takaisin kasvamaan. Voisihan tuota rajaa edelleen korottaa, mutta katellaan mitä kesä tuo tullessaan ja toimitaan sen mukaan. Toi valtion 37cm on kyllä ihan älytön.

Uisteltiin pääasiassa kahella tai kolmella vavalla. Riippuen lähinnä siitä, olinko matkassa yksin, tuuliko vastaan jne. Välillä kun itestään souteli kevyessä tuulessa ja yritti vetää kolmea vapaa, oli kalastus kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Yhteen uistimeen jos nappasi, piti yrittää saada kelattua kala veneeseen siten, ettei muut siimat olisi sotkussa ja vene ajelehdi minne sattuu. Toivottavasti tilanne on tänä kesänä aivan toinen, kun on parempi vene ja etenkin jos saan sen sähköprutkun ostettua, silloin kolmella vavalla vetäminen on varmaan ihan jees.

Nannaa.

Kuhilaat.

Isi, MINÄ sain kalan!

Semmosta tällä kertaa. Täytyy nyt yrittää jatkossa päivittää plokia pikkusen useammin, ettei jää koko touhu. Mitäköhän muuta.. jos saan koneen ostettua ja kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin ajattelin kokeilla myös ekaa kertaa kuhan kevät-jigailua. Varmaan mukavaa touhua, jos siihen oppii. Huomenna ois vaalitkin...torjuntavoitto..jytky.., mielenkiinnolla odotan, muttei siitä sen enempää, jätetään politiikka pois täältä. Lapin kullanhuuhdontareissuakin suunnitellaan, ens viikolla lyödään varmaan suunnitelma lukkoon ja varataan kaivuu/huuhdontaluvat sekä majoitus viikoksi. Edellinen reissu löytyy tuolta yks, kaks, kol.  Mitäköhä viä, ei kai täs sen kummempaa, tai oishan sitä kaikenlaista juttua mut ei sitä nyt yhteen postaukseen tän enempää. Kello on 04:51 ja kohta pääsis lähtemään kotia kohti unten maille.

Edit: Kuvien lisäys tökki jostain syystä ihan mahottomasti. Lisäksi kolme alinta kuvaa on jotenkin vääristyneitä, syytä en tiedä.