Kuparisepän vuosi 2011

Pikkusisko oli tehnyt blogiinsa semmosen jutun mihin oli kasannut kuvia menneeltä vuodelta. Jouduin varastamaan idean ja vielä vähän jalostamaan sitä. Kaikennäköstä sitä on tullut puuhailtua, ei kuitenkaan mitään ihmeempää, mutta kaikkea mukavaa. Aika iso osa kuvista liittyy jotenkin luontoon ja etenkin kesään. (Viime blogauksessa lupasin kirjotella viimekesän yhdestä kohokohdasta, mutta siirretääs sitä eteenpäin.)

Tammikuu

 

Tammikuu oli ihan järkyttävän kylymä.

Pojalta lähti legot.

Kaikki talvikkotaimenet eivät ole vaalealihaisia lötköjä.

 

Pari taimenta menossa uuniin kerman, sipulin ja voin kanssa.

Appiukko tuli pudottamaan lumia katolta, ku ite en uskalla mennä noin ylös. Tulis paska housuun.

Silläaikaa kun papparainen pudotteli lumia, kävin koskella hakemassa evästä.

Helmikuu

Vähempikin riittäisi. Pari viikkoa kun mittari näyttää tommosia lukuja, niin siinä on motti jos toinenkin kadonnut pannuhuoneeseen, leivinuuniin, puuhellaan ja saunan pesään.

Käytiin kattomassa Vaasan Sport- D-Team Jyväskylä.

Näköjään helmikuussa oli joku leudompikin päivä.

Maaliskuu

Ei pahemmin kerinnyt koskelle tai uistimia rakentelemaan, kun kaikki aika kului ajellessa tuolla "ralliautolla" ympäri maakuntaa kaikenmaailman tilaisuuksissa. 2427 ihmistä tykkäs.

Huhtikuu

Nikkaroitiin poikien kanssa pari tommosta luomupönttöä. Raakalautaa ja naamiovärit päälle.

Toukokuu

Takapihan hakkuuaukealla syttyi maastopalo ilmeisesti mettäkoneen aiheuttamasta kipinästä. Pakokunta kävi sammuttelemassa.

Sauna sai uuden ilmeen.

Komiaa tual o istua haapalankuilla.

Kesäkuu

4Wee opetteli ja oppi heittämään avokelalla.

7v Ongella

4v rantatouhuja.

Juhannuksena lähdettiin synnyinseuduilleni, POHOJAMMAALLE!

Lentäjien Juhannus, Kauhava. Ja tähän semmonen sydän minkä kaikki laittaa aina veispuukis!

Heinäkuu

Nikkaroin emon veljelle 40v lahjaksi saunapenkin, pari tyynyä ja kauhan.

7v aika paha heinäallergia. Tohtorilta saatiin hyvät tropit.

Löysin pihasta tommosen loukkaantuneen lehtokurpanpoikasen. Törmännyt ehkä autoon? 

Kissikin  ihmettelemässä.

Mattopyykillä. Oli muuten kovaa hommaa, etenkin kun ahneuttani otin kaikki matot kerralla mukaan. Eivät muuten meinanneet kuivua millään, kun oli niin kuumaa ja kosteaa.

Isovelikin veivaa.

Legendaariset metsämansikka-heinäpötköt. Yhtään ei haittaa vaikka joku pyöräyttäis taas kelloja puoli vuotta eteenpäin. ( Tänään on siis 1.1.2012 kun tätä kirjottelen )

Hyvä ystäväni, Herra UKKONEN, poltti sitten yhen talon muutaman kilometrin päässä meidän mökistä.

Mustikat kypsyivät.

Ja niitä olikin pitkästä aikaa ihan hyvä sato ja olivat mokomat isoja pallukoita.

Ja ystäväni ukkonen ja sähkökatkot sekoittivat ilmalämpöpumpun sisäyksikön ohjauskortin. Jäätä kertyi parin sentin kerros. ONNEKSI ei rikkonut korttia, vaan sulatus ja irroitus pistorasiasta auttoi.

Komiaa viljaa.

Tommonen taidepläjäyskuva.

Oman maan perunoita.

KESÄ!

Sualakurkkujen tekoa. Chilillä ja valkosipulilla.

Kuhia Kuusaan yöstä.

Oma enkka-ahven.

 Luonnontaimen liitsillä.

 Kuhaa ja ahventa.

 Ja pitihän noista jotain kokkaillakin. Kermaista Kuhakeittoa...

 ...ja voissa paistettuna.

 Taimen Kuusaalta.

Elokuu

"Maailman isoin" Kebab-annos Pietarsaaresta.

Kaarnalaivoja ja padonrakentelua.

Askarreltiin tommonen loimu- ja rosvopaistipaikka.

Eteisremppa.

Loimulohta ja hiillosperunoita. Ei ahista.

Ahvenia jigillä.

Ja sitten se kesä ja lapsuus loppui. 7v:n koulu alkoi. En itkenyt, olin reipas poika.

Syyskuu

Innostuin vähän noista suppilovahveroista.

Ja niitähän muuten löytyi.

Kyllähän tohon nyt just ja just viitti pysähtyä poimimaan.

Ja olihan niissä siivoamista sitten.

Suppiksia menossa kuivumaan.

Suppikset saunassa.

Piti oikein ostaa semmonen hyötykasvikuivuri. Oli ihan kätevä peli vaikkakin kovaääninen, ku oli halapa pipipalikone, mutta toimii vieläkin.

Kanttiksiakin löytyi...

..Ja puolukoita.

Punikkitatit päätyivät murekkeeseen.

Hunajalohta, muusia, herneitä ja tuoreita kantarelleja. Mautonta ja kitkerää.

Ja sitten alkoikin operaatio-puolukka.

Ja niitäkin tuntui löytyvän, kunhan vaan tiesi mistä etsiä.

Yhteensä keräsin (emo ja poja keräs jonninverran kans) yli 300 litraa joista myyntiin meni jotain 250litraa. Kauppa kävi, niin että jossain vaihessa oli pakko viheltää peli poikki.

Pojat evästauolla.

Mun repivän tyylini vuoksi sain muistaakseni 3 konetta rikki.

Ohan noita.

Välillä piti taas syödä jotain. Naudan lehtipihvejä, lohkoperunoita ja suppiskastiketta.

Lokakuu

Lokakuussa samat touhut jatkui, mutta vähän rauhallisemmin.

Leivottiin poikien kanssa mokkaruutuja.

Ja rakentelimme sotilasukoille taistelutantereen.

Valurautapannulla, voissa paistettuja ahvefileitä.

Leivottiin jätkien kanssa sämpylöitä. Kyl tommoset uunituoreet on ihan älyttömän hyviä!

Alotettiin valmistautuminen talveen ja päätettiin tehdä puuvajan päätyyn autokatos.

Olihan siinäkin oma hommansa. Ensin rakentelu ja sitten nurmikon kuoriminen.

15tonnia soraa levitettiin lapiolla. On muuten maksanut tuo vaiva jo ittensä takaisin. Hieno lähteä liikenteeseen lumettomalla autolla. ( Tai näin ainakin emo on kertonut, mun auto makaa taivasalla. Tasa-arvoa taas, joopa joo..)

Marraskuu

Marraskuun perintein taimenen rauhotuksenloppumisreissu oli kaikkea muuta kuin tavanomainen...

... Kolmeen mieheen 62 taimenta ja 2 harjusta. Nuo päivät pysyvät muistoissa pitkään!

 Kuparilusikka siika?!

Joulukuu

4v tuunas meidän keittiönhanan.

Alottelin liitsiurakan.

Jotain kitkerää ja mautonta roskaa.

Akka teki lumiakan, joka suli pois parin päivän päästä.

Ja sitten tulikin verottajalta postia.

Semmonen oli vuosi 2011, ihan jees oikeestaan.

Vuoden 2011 viimeinen blogaus.

Ei oo tullut hetkeen runoiltua mitään. Syy: Ei ole oikein tullut edes tehtyä mitään. Vähän matalapainetta tuolla pääkopassa. Ei toi paljoa naurata, kun kokoajan on pimeää ja rahaa on tilillä niin ettei tiä oikein mihin sijottais.

Mutta mutta... pari sanaa tulevasta vuodesta ilman mitään lupauksia. On hyvin paljon mahdollista, että saan tammikuussa KUPARIA ja pääsen takomaan!!! On ollutkin jo ikävä. Oli muuten lähellä, etten olisi saanut sitä jo eilen. Kävin ajelulla Jykylän ja Muuramen välissä olevalla Kuusakosken romiksella. Sieltä oon yleensä ostellut, silloin kun vaan siellä on ollut. Ja nyt muuten oli kuparia ja paljon. Hienoja jämäpaloja. mm. semmosia, jossa oli hopeoitu/kromattu toinen puoli. No hamstrasin niitä sitten kolme kiloa, niin eiköhän joku duunari tule vinkkaamaan: Me ei enää myydä yksityisasiakkaille, marraskuussa loppu myyminen... No voihan nyt *##%&¤""* , ei oo taas helppoa. Mutta aikansa kyseli eri foorumeilta, niin nyt saattaa olla niin että tärppäsi.

Liitsejäkin on tullut sidottua, mutta kun loppui koukut. Motonetin hyllyissä näytti oli jigipäitä, mutta kaikki liian isoja. Honkkarissa pitäis vielä käydä kattelees.

Seuraava blogaus tulee koskemaan todennäkösesti viime juhannusta. Koin silloin yhden elämäni vaikuttavimmista ja koskettavimmista asioista joka laittoi melkein liikutuksen kyyneleet valumaan. Ja tämä ei liity edes kalastukseen..

Palatataan ens vuoden puolella. Hyvää tulevaa vuotta vaan kaikille blogiani seuraaville tutuille ja tuntemattomille.

Joulunodotusta 7- ja 4-ween näkökulmista

Ja lisää tarinaa sarjassa "pikkupoiken maailmaa". 

Isompi poika on yhtäkkiä vaihtanut jonkun ihmeellisen reipastumisvaihteen päälle. Aamulla, kun olen heräillyt ja kömpinyt alakertaan on kaffit olleet keitettynä. Eilen kun olimme ulkona ja ulkona oli lunta & nollakeli, niin jätkä pyöräytti ite valtavan kokoisen lumiukon. Pikkuveli tiätty sitten itki ja maraji, kun ei ite osannut tehä omaa ukkoa. No, isoveli IHAN OMA-ALOITTEELLISESTI otti ja teki pikkuveljelleen oma lumiukon, porkkananenineen kaikkineen. 

Myös tänä aamuna oli sumpit keitetty. Ulos lähtiessämme haalaritkin meni päälle ihan itestään. Aloin sitten roudata kottikärryillä puita pannuhuoneen varastoon, niin 7wee oli taas jeesaamassa. Jätkä roudas varmaan puolimottia halkoa vajaan, pää ihan märkänä ja posket punasena. Sitten mä vasta hokasin ja kysyinkin: -Liittyykö tämä sun innostus kenties parin viikon päästä odottavasta jouluaatosta? -Joo, ja kyllä mä muutenkin haluan auttaa... On mullakin pitkät piuhat ja hidas sytytys =)

Pikkuveli se taas osoittaa joulumieltään ihan toisella tavalla. En nyt viitti kertoa kaikista hänen tempauksistaan tai soppalantädit on pian ovella... Mutta laitetaas nyt yksi kuva tänne todisteeksi 4ween luovasta otteesta kodin sisustamisessa. 

4ween tuunaama keittiön hana.

Täytyy kattella jostain kaupasta tohon uus putki. Luulen osaavani vaihtaa, sillä oon mä joskus noihin tiivisteitä vaihtanut ainakin. Ei kai ton putken vaihtaminen sen vaikeampaa ole, kai?

"Tervisi Verotaja..."

Kaikkihan tietävät, että välillä maailma potkii päähän ja elämä on perseestä. Laskuja, veroja, auto ei mene katsastuksesta läpi ja muuta mukavaa. Näistä asioista tulee sitten juteltua emon kanssa tai puhelimessa jne. Makoilin eilen illalla soffalla ja pojat, 4 ja 7wee, leikkivät jotain postipate-leikkejään. Toivat sitten vuorotellen mulle jotain lappusia ja kirjeitä joihin olivat kirjoitelleet kirjaimia ja sanoja tai piirrellet jotain. Isompi poika oli sitten vissiin vähän kuunnellut isänsä juttuja ja "räjäytti pankin" totaalisesti. Nauroin niin, että melkein keltasetjaffat lirahti housuun.

Pelottava kirjekuori

Ja vielä pelottavampi sisältö.

Oli kyllä hauskin ja piristävin juttu pitkään aikaan. Eipä mulla muuta tällä kertaa.